SLANGI.NET 2.0 / LUKEMISTO / H128art.html / 19.8.2003
ARZIN PAKINOITA
STIDILLÄ ÖÖGAAN JOKA STAROJA MINNAILEE
SKÖNESLANGIA JA KEHITYSTÄ
STIDILLÄ ÖÖGAAN JOKA STAROJA MINNAILEE
Jyvän jemmauksen aikaa tää toukokuun puolväli ja vodaa on regnannu jo tääl Stadiski nii, et gresa kasvaa ja veduihin on smetannu lehdet. Kunhan viel suulis griinaa nii, ettei varjoskaa frysaa, ni sillon alkaa terassien aika. Ku faijal on leedii se lähtee kloddien kans dallaamaan ja hittaa takuulla liffan mestan jostai terassilt, jossa divaa muutaman shiivan samalla ku kloddit skruudaa marraa. Jos mutsi on messissä ei faijakaa divaa shiivaa vaan borkkaa niiku mutsiki.
Monta flaidinkii on alkanu terassilla siitä, et faija on salaa tilannu itellee mutsilta kysymättä krogin tai shiivan. Folkkaa kiinnostaa perheskrakinki ja kaikki lysnaa ja tsiigaa öögat stäränä, ku gimma skriigaa kubbelle ettei se ala tsiigaa tätä jurrissa ja jätkä saa singrata vaik hevon kuuseen ja himaan ei sit oo mitää asiaa.
Sit on sellasiiki mutsei ja faijoi, jotka kimpassa dogaa ittens nii fyllaan, ettei ne minnaa, et niil oli kloddi messissä ja ku ne lähtee fyyrissä ryysimaan himaan, kloddi unohtuu raflaan tai gartsalle. Skoudet saa klaarata mis tää kloddi budjaa ja följata se himaansa. Jos kloddi unohtuu usein, ni sossun gimmat saattaa förata kloddin kloddihimaan tai järkätä sille kokonaa nyyan himan.
On liffa minnailla aikaa ennen jiftii, jolloi styylattii nykyisen gimman kans ja miten sillon sai stikkaa krogeja huiviinsa ilman, et friidu alko aukoo päätään. Emmä mikää dogu ollu, mut muutama jallu tai kuulalaakeri ennen jortsuihin menoo anto klabbeille faartia. Terassit oli harvinaisii, niit oli ainaki Korkikses ja Fölikses, mut niis divattii enimmäksee limsaa ja skruudaattii marraa.
Olihan niit muutamii jortsumestoi, mihi ei slepattu inee, jos snadistiki döfas brenkulle, yks sellane oli Lammis, siel oli Jyryn brotarit vageina ja ne vendas döfaajan takas botskiin. Jos hanu yritti stritittää ja nähtiin vandrailemas viel, ku bodu oli lähteny ni sälli stigattiin möljalta sköneen ja sit ne vaa bamlas: "Eiks siin ollukkaa enää botskii?" Vastakohtana Lammikselle oli Sörkan Vennu, jonne slepattii, kuha klabbeillaan stondas.
Jortsulavojakin Stadissa oli krigun jälkee ainaki Blobiga, Velo, Alppis, Fölis, Hippodrom ym. Lankulta ku skotas friidun ni piti bamlata sille, et neitihän budjaa Ogelis ja ku jentta kiias et se budjaaki Korsoos ni sillon jolloi tekosyyllä singrattiin haneen. Lankulla kävi vilt zingurafriidui ja ne oli huisin hyvii joraamaan, mut följaan ei päässy.
Liksapäivän jälkee käytii jortsuraflassa ku oli fyrkkaa safgaan tai tikettiin, jolla pääs inee ja sai skruudata jonku safgan. Slabaa brennas vilt, ku raflaan mentii usein friidun kans ja aina hanut bungas, mentii sit vaik leffaan tai johonki mestaan jon ne blisattiin tikettei ni kundi piffas. Raflaan mennes piti olla kunnon kledjut, oikee rigi, ainaski snadi rotsi ja kraga. Gimmoi ei slepattu ilman kundeja inee eikä gimmoja pitkis byysis ollenkaa. Portsarit duunas handelii vuokraamalla kundeille kragoja ja snadei rotsei sillon ku duunista suoraan singrattiin parille knubbille eikä ollu omat kledjut kondikses.
Nyt mä tsöraan kesätönölle jemmaan botlareita, skujaan gresat, duunaan bastuun eldiksen ja korkkaan shiivaflisan jos toisenki, lysnaan fogelien shjungaamist ja skutsin huminaa. Siel on liffa minnailla staroja ja vaikka skrivata jonku juttu paprulle sillon ku regnaa tai ottaa suulista sillon ku se griinaa. Guta goisaus-staili on hengata kahen vedun välis verkkokiikus ja draisata unta palloon eikä snarkkauskaa häiritse ketää, ku lähimpää naapurii on kolme kilsaa. Hali dai ja Giffen kaalis!
Julkaistu: Tsilari 2/2003:ssa.
SKÖNESLANGIA JA KEHITYSTÄ
Mä oon saanu yhelt kamulta pari Tsilarin numeroo ja bluggannu niit skrivauksii ja aloin itteki raapimaan paprulle jotai gotsasta draisattuu. Must oli snadi feelu se, että bamlausdiriga skrivas Frelssiksestä nimellä "prälläkkä", joka on synffausnimi.
Mä födasin 70-v. sitte Fredan ja Bulevardin kulmassa sillon olleella Boijen sklodditelakalla, josta mutsi ja faija draisas mut himaansa Munkkaan, jonne ne oli flytannu hiljattain Skatalta. Kaikki stadilaist tiätty tsennaa Munkan, jolla ei oo mitään kimppaa Munkkiniemen kanssa, joka sillon oli landee eikä kuulunu Stadiin ennenku vasta viime vuossadan pualesvälis.
Munkkahan on staraa Stadia Ärtan kans ja nehän oli ennen saarii siel Eiran revassa. Eihän siel mikään oo enää entisellään, ku Ursan bärtsit on skodattu vek ja skönee täytetty nii vilt, ettei starasta rantsust o mitää jälellä. Sama on kohdannu Munkan bärtsejä, ne on prässätty Hietsun telakan alle, nykyinen Masa Yards oli sillon kolkyt luvulla snadi Wärtzilän tokka ja Munkassa sekä Ärtassa oli huisisti tilaa skloddien braijata inkkarii ja skoobarii. Oli iso plaani, jossa fudittiin futaria, skulattiin neljää molee ja pesistä, felkkistä ja peffistä.
Lätkä tuli Stadiin
Talvisin, ku sköne jääty skrinnattiin ja skulattiin snarabolua ennen lätkää, joka oli vasta tulossa stadiin, mutta joka hanu flöidas jo stakoja sillä fyrkkaa oli hintsusti ja ne förattiin mieluummin levariin, enkä mä tarkota skraittaa, vaik joku saattas nii luullakki.
Sitte, ku snögee oli regnannu nii vilt, että skimboilla pääs sleppaamaan Munkan bärtsiltä skönen jäälle, ni sillon byggattiin buli hydda ja järkätiin skaboja siitä kukka flygaa pisimmälle, staili oli leedi, pinnoja ei dilkattu. Levareita oli tosi vilt, ku lähti Munkasta dallaamaan Rööberiin päi, ekaks oli Skönemanningartsalla Mars, sitte Roballa Atlas, Luxor, Robertta, Astor ja Tifla, Ykängartsalla Edison ja snadilla Roballa Gloria, Viiskulmassa Merano jne. Slabaa breennas leffoihin ja siks kaikki kundit samlas, mehnaa, kupruu, plydee, jerkkuu, flisoi ja papruu, kaikki blisattiin romikseen, joka slumppas nii vilt ku sällit jakso samlaa. Krigun aikana skroduja hittas huonommin ku nykyään, mut kaikki kelpas.
Kaks skolea
Skoleja oli kaks, Puniksen kansis ja Tehtiksen kansis, joihin meidän jengi oli dilkattu siten, et mun paras kamu Hara, joka budjas samassa rabassa kerrosta ylempänä eli kuudennessa, dalsi Punikseen ja mä Tehtikseen.
Paras skolepäivä, jonka minnaan oli, ku slobot oli stikannu yöllä pommin ja skolesta oli seinä vek. Meidän luokka oli ihan skeidana ja siihen slyytas viides luokka. Maikat kiias, et joka hanun on jatkettava jossain skolea, muuten jää luokalle, mut en mä edes yrittäny ja sain silti spettarin.
Emmä ollu mikää välkky skolelainen, mut klaarasin kansiksen jotenkuten ilman tuplaamisii, vaik samaan aikaan tein pualpäiväduunii tsupparina. Eka mesta oli Rautatiekirjakauppa Köydenpunojangartsalla, toka Stockan Pt-osasto syvällä klitsussa, josta oli skuffattava kolmipyöräfillari täydessä lastissa ylös gartsalle, se kysy jo skraftia.
Yhen kesiksen olin Pauligilla sisätsupparina ja seuraavana talvena Wärtzilän telakalla klogutsettien blokkaajana. Klogutsetit tuli hoidettuu nii hyvin, et kesäks heltis niittikundin jobi, se oli stärää duunia stikkaa ahjosta kuuma niitti niittaajalle, jos stikkas liian kauas ni ei se tsögannu sitä vaan oli stikattava uus.
Siitä duunista bungattiin gutaa liksaa, mut kesä kuumalla stondaaminen ahjon flekkiksen vieres ja huisi niittaamisenmelu otti snadisti knubuun. Myöhemmin tuli treenattuu skönemannin duunii ångareissa ekaks kallena ja sitte jungina, muttei bulimmin hotsittannu, vaik ne oliki snadei keikkoi. Skriba tuli käytyy Keskistadin srk:n tilois Voitto Viron styyrauksella ja ehtoollisbregut ja knuppit otettiin Starantsyrkan alttarilla. Sillon mä olin jo settarinopis ja kova kundi joraamaan. Viron Vode kiiaski, et: "Skriban jälkee, ku mä smydjasin, mihi folkka täältä lähtee, ni pualet singras Kit-Kat'iin leffaan ja toinen puoli Annan Vennulle joraamaan." Vode oli vänkä kubbe, ei se synffannu ketää, vaik venttaski, et kundit olis menny himaan leesaan buliikniigaa.
Roballa oli jutskun skreduli Master-Dress, jossa tää hanu teetti parit mittatilausrigit. Rotsin sisäpuolella oli firman logo ja sitä kulman kundit tsiigas öögat pyöreenä sillä rigit bungas vilt. Skjordat ja kragat slumpattiin Nurmen Paven lafkasta, pläägät mistä milloinki, mutta käytettiin heti skutsarilla, joka duunas niihi korkojerkut.
Figelilaaksoon
Ruodis stikkas mut Turkuun yhekstoista kuukaudeks, väsäs musta titarin ja komens krigubotskiin kipinäks. Ruodiksen jälkeen diivailtiin pari vuotta ja sitten hamnasin jiftiin. Flyttasin Munkasta Sörkkaan, Valkkaan, Pakilaan ja Kannelmäkeen eli Figelilaaksoon, jossa oon budjannu redit neljäkyt vuotta. Täällä ku bamlaa paikallisen folkan kanssa, tsennaa paremminki budjaavansa landella, jossa ei sinänsä o mitään feelua, sitä on tullu treenattuu gresagotsan elämää suvitötsällä, jonka slumppasin parikyt vuotta sitte.
Boduja mul on ollu snadista kundista aina ekasta kannarista alkaen, sitten ruddui, skiklari, useit fiskareit ja taas skiklari, jonka nyt blisaan kahelle kollille kahenkymmenenkuuden vuoden skiklaamisen jälkeen ja alan lungisti kungaamaan kiikkustuolissa niin, ku starojen skönareiden on tapana.
Siinä kungatessa on guta minnailla, miten liffaa oli ennen, ku luudattiin rantsuissa, braijjattiin ja metskattiin, Munkan myllyn bryggalta dyygattiin simmaamaan, toisinaan käytiin Uuniksessa tai Pihliksessä, joskus dallattiin Hietsun graviksen läpi Hiekkikseen tai skujattiin fillareilla Blobikaan tai Fölikseen.
Yks vänkä mesta oli Kuliksen stara vedusilta, jonka alla oli liffa kletrailla ja tehdä jäynää vaksille, joka samlas fyrkkaa sillan ylittäjiltä. Usein flaidattiin Brunssan jengiä vastaan Ursan bärtseillä. Agrikolan tsyrkan jumppasalissa käytiin brotaamassa ja skulaamassa korista. Byggalla kävin viitisen vuotta knekkaamassa HeTa:n salilla ja vandrasin skragaamassa kyläflaidingeissa ympäri Härmää.
Kesikset
Skoleaikana kesikset snadisti hajotti jengiä, ku jotku kaiffarit singras siirtikaan, mut sitten treenattiim skrivaamista ja kaikki breivit skrivattiin slangilla, ettei mommit bonjais, vaik ne sais paprun handuunsa. Silloin ei blandattu Lontoota slangiin eikä skrivattu fonettisesti nii, ku mä ny, vaan Kirra (bluggaa tsirra) = Kirurgi, Gängi/jengi, gifti/jifti jne.
Vaikka mä ångareissa opin sköneslangia, ni emmä bamlannu sitä gartsalla, ku se on Lontoosta vendattuu eikä kukaan bonjannu sitä finglesii. Jos jonkun hanun pannuun tarttu BBC:n lysnaamisesta joitain sanoja ja se bamlas niitä gartsalla ni sitä kundii pidettii jätejenkkinä.
Slangi muuttuu
Vaikka folkka bamlaa, et slangi muuttuu ja pitääki muuttuu, ni mä duunaan hanttiin. Jos Suomen ja Svärjen kielet muuttuis paris-, kolmeskymmenes vuodes yhtä paljo ku slangi, ni kukaan, joka flyttais takas tänne budjattuaan kolkyt vuotta esim. Ranskassa, ei takuulla bonjais mitää siitä mitä sille kiiattas. Mullaki on vaikeuksii snaijata nykyskloddien slangimurretta nii, ku aikoinaan oli Rauman murteen kans, ennenku se obnaantu bluggaamalla useit Nortamon kniigoja.
Stadihan muuttuu ja aina vaan dorgemman näköseks, kaikki stailit starat byggat puretaa ja tilalle byggataan joku lodjun näköne pytinki, usein pelkkää fönärii. Olis Stadissaki kantsinu spaarata nii, ku Stocikses on spaarattu vilt staroi byggii.
Julkaistu: Tsilarissa 2/2003