SLANGI.NET 2.0 / LUKEMISTO / H128joh.html / 1.11.2003

    JOHANSSONIN SEPON PAKINOITA

      KESÄT RYSSÄNKÄRJES
      FIUDESKABAT KRISTIKAS



    KESÄT RYSSÄNKÄRJES

    Mun faija ja mutsi tykkäs olla landel ja siks ne vuokras nelkyt-luvun alus kesämökin Lauttiksen Ryssänkärjest (Särkiniemen puisto). Mökki oli sellane vanerilevyist busattu snadi koppi. Myöhemmin ne tsöpas oman mökin, joka sit plisattiin v. 1950, ku me flytattiin sielt Espooseen. Stadist Lauttikseen me tsörattiin busal. Mä studasin snadisti Lauttiksen bryggal, ku se oli silloin korkea ja kapea. Busan päätepysäkki oli jossain Lauttiksen nykyisen tsyrkan vieres. Sielt me sit dallattiin polkutietä pitkin Ryssankärkeen. Ryssänkärjes oli kliffaa viettää kesiä ja viikonloppuja. Siel oli hyvä rantsu simmata, ottaa suulista ja duunata kaikkia kesään liittyviä hommia.
    Faijan kans me käytiin metskaamas botskil Melkin rantsus, jost me saatiin bulisti abboria. Uimarantsun vieres oli snadi luoto, jost mä sain buleja säynäviä. Mä duunasin myös omatekoisia pitkiäsiimoja, joiden toises pääs oli stenu painona ja toises pääs kelluke. Fisuja tuli hyvin ja voda oli kirkasta. Maseja me blokattiin veskin tunkiolt. Mun faijan kaveril oli vodapommejaja niil me kokeiltiin räjäyttaa fisuja tainnoksiin, mut ei me saatu niitä kuin muutama snadi fisu, ja se homma jäi siihen.
    Ryssänkärjes on buleja Krimin sodan (1853-1856) aikaisia tykkipattereit ja suojavalleja. Yhden vallin pääl on betonibunkkeri, jossa on jyrkkä kalteva seinä. Snadina kundina vaati taitoa kletrata sen päälle. Keskel Ryssänkärkeä on buli hirsitalo, jossa budjas vaksi. Se dallas joka päivä pitkin mökkialuetta ja tsiikas, et kaikki oli kondikses. Siel on myös puoliympyrän muotoinen kuppila, jossa kundit kävi pilsul. Onhan siel myös jonkinlainen snadi urheilukentsukin, jossa käytiin treenaamas. Rantsus on sileä ja tasainen kaltsi, jossa juhannuksena oli mökkiläisil jortsut kokkobraasujen loimutes. Mä muistan erkoisest siel olost sen, ku radiossa kerrottiin, että sota on sluut ja rauha tehty.
    Meil köyhien perheiden penskoil ei ollu silloin senssejä viettää kesää snygeis kesähuvilois, mut Lauttiksen Ryssänkärki korvas hyvin landel olon. Se oli kliffa mesta viettää kesää, ku siel oli kavereita, suulis skriinas, sköne oli lähel, oli kaltsi- ja hietsurantsua ja pääs helpost simmaamaan ja metskaamaan. Mä oon silloin tällöin käyny siel dallaamas ja tsiikaamas lapsuuden muistoja ja mestoja. Oon silloin funtsinut, et ois edelleenkin kiva budjata talvet stadis ja kesät Ryssänkärjes.
    On kiva, et Ryssänkärki on edelleenkin aika alkuperäises jamas, vaik korkeita kerrostaloja on tullu viereen. Pleisiä on vain petrattu ja mökkejä on tullut lisää. Toivottavasti tämä snyge pleisi säilyy mökkilaisten ja stadilaisten skönellisenä ja historiallisena henkireikänä.
    Julkaistu Tsilari 3/2002:ssa.


    FIUDESKABAT KRISTIKAS

    Aikoinaan busatuist leluist tuli mieleeni Kristikas pidetyt pienoisfiudeskabat ja snadisti muutaki. Kristikahan on NMKY:n bygga Vuorikartsal. Siel juhlasalis järkättiin nelkyt-luvul snadeille omatekoisille fiudeille ja fiygareille skabat. Juhlasaliin oli bygattu fiudeja varten fanerist mäki, joka alko näyttämön edest sen suuntasest ja käänty sit salin sivulle puoleenvaliin ja jatku sen jälkeen tasasena.
    Finnaaja oli se, jonka fiude meni pisimmälle. Siks yritettiin duunata fiudeist mahdollisimman herkät ja vakaat. Kundit duunas toinen toistaan snygeimpiä fiudeja. Mun mielest Hiltarin fiude oli snygein, kosk Hiltari oli Krunikan kundi. Ililtari oli taita- va handuistaan ja se oli duunis verstaas.
    Jokaisel fiudel piti olla merkki. Mun fiudelle annettiin merkiks Mercury. Flygarit stikattiin partsilt ja pisimmälle flygannu finnas. Oli sekä erikseen paperi- et liidokkiskabat. Kristika bungas finnaajille snadisti fyrkkaa. Mä itse finnasin paperiflygariskaban ja sain kakskymppiä.
    Yks Kristikan toimihenkilöist oli Rafael Riikonen. Rafu oli innokas filatelisti ja innosti meitä blokkaamaan fritsuja. Mulle on jäänyt mieleeni siit erityisest yks lelu. Me duunattiin fikkaan mahtuvist vanhoist vihoist jonkinlaisia lokerokansioit, joihin kukin pani oman kansionsa jokaiseen lokeroon pari fritsua. Sit kaverin kans avattiin umpimähkään vuorotellen toisen -kansiost lokero ja näin vekslattiin fritsuja. Olihan se aina jännää tsiikata saiko uusia tai snygejä fritsuja.
    Kristikan toimintaa veti Reino Aalto. Altsu oli erittäin suosittu meiän nuorten kundien keskuudes. Se järkkäs kaikenlaist toimintaa. Juhlasali oli torstai-iltaisin täynnä nuorta jengiä. Siel tsiikattiin ilmaisia filmejä ja oli muuta vankää ohjelmaa. Klitsus oli partsikatoimintaa. Siel skulattiin pingistä, bokrattiin, jne.
    Ylhääl jumppasalis skulattiin korist. Saatiin me sielt sodan jälkeen jelppaustavaraaki Svenskist. Kristikast on jääny mieleeni bulisti kliffoja muistoja. Siel treffattiin kavereit ja opittiin tsennaamaan uusia kavereit. Kristika oli loisto mesta meille sodan jälkeisille nuorille kundeille hyvien harrastusten paris.
    Julkaistu Tsilari 2/2002:ssa.