HEIKKI "HEKA" PAUNONEN:
STADIN SLANGI - KIELI, MURRE ... ?
1/7 LOKEROINTI EI OLE HELPPOA
Aika usein on lehtien yleisönosastoissakin keskusteltu siitä, mitä stadin slangi oikein on. Toiset ovat pitäneet sitä yhtenä suomen kielen murteena, toiset taas ovat rinnastaneet sen muiden suurkaupunkien slangeihin. Jotkut, tosin harvemmat, ovat ehdottaneet, että stadin slangi on oma kieli.
Stadin slangin tiukka lokeroiminen ei olekaan helppoa. Vaikeutena on ensinnäkin se, etteivät kieli, murre ja slangi ole käsitteinä yksitulkintaisia. Lisäksi stadin slangi on itsessään monimielinen. Tarkoitan tällä sitä, että vanha stadin slangi on aivan erilainen kielimuoto kuin nykynuorison puhuma koululais- ja yleisslangi.
2/7 YMMÄRRETTÄVYYDEN KRITEERI
Kielen ja murteen erona pidetään yleensä ymmärrettävyyttä. Jos eri puolilla asuvat kielenpuhujat ymmärtävät toisiaan, silloin he puhuvat saman kielen murteita. Jos he eivät saa toistensa puheesta selvää, silloin he puhuvat eri kieliä. Tämän mukaisesti esim. savolainen ja raumalainen tulevat keskenään toimeen, kun taas savolainen ja saamelainen eivät.
Ymmärrettävyyskriteerikään ei ole yksiselitteinen. Esimerkiksi ruotsalainen ja norjalainen ymmärtävät toisiaan hyvin. Silti ruotsia ja norjaa pidetään eri kielinä. Tällöin vedotaan kahteen seikkaan. Ruotsia ja norjaa puhutaan eri valtioissa ja kummallakin kielellä on oma kirjakieli.
Jos ajatellaan vanhaa stadin slangia, on helppo osoittaa seikkoja, joiden perusteella sitä ei voi pitää suomen kielen murteena. Vanhassa stadin slangissa ruotsalaisperäisten sanojen osuus oli arviolta kolme neljäsosaa, 75%. Missään suomen kielen murteessa ei ruotsalaisperäisten sanojen osuus ole läheskään näin suuri.
On myös selvää, että ruotsalaisperäisen sanaston suuri osuus vaikuttaa myös ymmrrettävyyteen. Seuraava Väinö Salomaan lyhyt muistelma jäisi varmaan useimmille suomalaisille jokseenkin hämäräksi: "Jumalavita sillonkin kloddina ku barkkarina luffattii tual pitkin bärtsii, ni tuli niitä ku krookanvarpaiks skiiattiin. Ja mutsi skiias perkema kahelle meiän talon bulimmalle kundille et: "Förakaa toi Väiski bastuun ja tvettakaa sen klabbit. Ja perkema, nehän föras mun ja ne alko tvettaa ni mä sanoin et ne on gisat. Perkema, nää kun bulttas mun siihe penkkii ja yks sittas magan päällä ja toinen piti klabbist kii ja sit ne tvettas, juuriharjalla perkema."
3/7 SLANGI POIKENNUT ÄÄNTEELLISESTI ...
Mutta vanha stadin slangi on myös äänteellisesti poikennut suomen kielestä enemmän kuin mikään suomen kielen murre. Suomen kielen keskeisiin ominaispiirteisiin kuuluu ns. vokaalisointu, jolla tarkoitetaan sitä, että sanan ensimmäisen ja toisen tavun vokaalit eivät voi olla keskenään ristiriidassa. Jos ensimmäisessä tavussa on ä, ö tai y, toisessa tavussa ei voi olla vokaaleja a, o tai u.
Slangissa tämä suomen kielen perussääntö ei päde. Varsinkin vanhasta stadin slangis- sa on helppo löytää sanoja, jotka ovat suomen kielen äännejärjestmän vastaisia. Esimerkiksi fyrkka, byysat, blygu, Bärgga 'Kallio', bääraa, järkku, brödari 'leipäkauppa', böijaa, bööna ja brödu tai brögu. Tällaisia tapauksia on vanhassa slangissa kymmenittäin, ja ne osoittavat, ettei vokaalisointu ole ollut vanhassa slangissa voimassa.
4/7 ... JA MYÖS KIELIOPILLISESTI
Mutta vanha slangi on poikennut myös kieliopillisesti useimmista muista suomen kielen murteista. Tämä näkyy ehkä selvimmin verbintaivutuksesta. Edellä olevassa Väinö Salomaan kertomuksessa on muodot förakaa 'viekää' ja tvettakaa 'peskää'. Odottaisi, että sanottaisiin föratkaa ja tvetatkaa. Mutta myös verbien perusmuodot ovat määrätapauksissa poikenneet suomen kirjakielestä ja useimmista murteista. Vanhastaan stadin slangissa ei nimittäin ole käytetty ta-, tä-loppuisia perusmuotoja. On siis sanottu esimerkiksi: hirvaaks sleppaa tost hyddast.
5/7 VANHA SLANGI OMA KIELI, UUSI EI
Näin on kaikkiaan useita perusteita sille, miksi vanhaa stadin slangia voidaan pitää omana kielenä. Uudempaan stadin slangiin nämä seikat pätevät vain osittain. Merkittävin ero vanhan ja uuden slangin välillä on sanaston koostumuksessa. Uudemmassa slangissa suomenkielisten sanojen osuus on olennaisesti suurempi kuin vanhassa. Myös vokaalisointu on vallannut alaa. Esim. byysat on muuttunut asuun byysät. Niinikään verbin taivutus on muuttumassa: duunata, slepata -tyyppiset -ta, -tä -päätteiset muodot ovat alkaneet käydä yhä tavallisemmiksi.
6/7 UUDEMPI SLANGI YLEISTÄ NUORISOKIELTÄ
Uudempaa slangia ei voikaan pitää omana kielenään. Se on tyypillistä nuorisokieltä ja sellaisenaan se on yksi suomen kielen slangeista. Se ei ole myöskään alueellisesti yhtä selvärajaisen helsinkiläistä kuin vanha stadin slangi. Osa nykyslangin sanastosta on aika lailla yleissuomalaista, ja joukkoviestimet levittävät uudet sanat nopeasti eri puolille maata.
Toisaalta Helsingin nykyisessäkin nuorisokielessä on yhä piirteitä, jotka erottavat sen vaikkapa Rovaniemellä puhuttavasta slangista. Nykyslangin identiteettiä luovaa merkitystä ei siis ole syytä väheksyä. Nykynuorisolle oma slangi on läheisintä ja tärkeää, vaikka se ei olisikaan yhtä omaleimaista kuin vanha stadin slangi.
Nykyiselle nuorisoslangille on ominaista myös se, että se jakautuu yhä useampiin harrastusalakieliin, joita voisi verrata työelämän ammattislangeihin tai ammattikieliin. Esimerkiksi skeittareilla, graffareilla ja larppaajilla on oma kielensä, joissa on hyvin paljon englantilaisperäistä sanastoa. Näitä alakohtaisia sanastoja eivät ymmärrä muut kuin ne, jotka ovat perehtyneet koko siihen nuorisokulttuurin alueeseen, johon sanat kuuluvat ja jossa ne elävät.
7/7 STADIN SLANGIN AINUTLAATUISUUS
Palaan vielä vanhan stadin slangin erikoislaatuun. Vanha stadin slangi on syntynyt sata vuotta sitten Pitkänsillan takaisissa työläiskaupunginosissa. Se syntyi alkuaan yhdist ämään saman pihan ja saman korttelin suomen- ja ruotsinkielisiä poikia yhdeksi suureksi joukoksi, sakiksi. Tämä slangin syntyhistoria näkyy myös sen luonteessa. Kahdesta kielestä, suomesta ja ruotsista, on syntynyt uusi, stadin slangi, johon lisäksi tullut ripaus venäjää.
Vanha stadin slangi poikkeaa tässä mielessä muiden suurkaupunkien siangeista. Esi- merkiksi Tukholman slangi perustuu lainasanoistaan huolimatta valtaosaltaan ruotsin kieeen, Lontoon slangi englannin kieleen ja Pariisin slangi ranskan kieleen. Stadilaiset voivat syystäkin olla ylpeitä omasta kielestään.
* * *
Väliotsikot Johannes.
Julkaistaan tekijän luvalla.
|