STADIN SLANGI ENNEN JA NYT
Suuri slangiskaba on nyt pidetty, ja jo heti voi sanoa, että skaba oli menestys. Ansio siitä kuuluu teille kaikille, jotka otitte siihen osaa, sekä opettajille, jotka näkivät vaivaa kilpailun onnistumiseksi.
1/7 SLANGI SYNTYI YHDISTÄMÄÄN
Stadin slangia on Helsingissä puhuttu jo yli sata vuotta. Vanha Stadin slangi syntyi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Helsingin työläiskaupunginosissa, Kalliossa, Vallilassa, Sörnäisissä ja Hermannissa. Näissä kaupunginosissa asui sekaisin suomen- ja ruotsinkielisiä työläisiä, ja heidän lapsensa leikkivät yhteisissä suurissa joukoissa, joissa puhuttiin suomea ja ruotsia sekaisin.
Stadin slangi syntyi tällaisissa suomalais-ruotsalaisissa poikajoukoissa. Se syntyi yhdistämään erikieliset pojat yhdeksi yhteiseksi joukoksi, sakiksi. Sen vuoksi siinä oli sanoja sekä suomestaa että ruotsista, enemmän kuitenkin ruotsista. Se oli sellaista kieltä, jota kaikki pojat ja nuoret miehet kielellisestä taustasta riippumatta ymmärsivät.
Vanha Stadin slangi olikin alun perin ennen kaikkea poikien ja nuorten miesten kieli. Sitä puhuivat nuoret sanomalehtipojat ja sitä puhuivat myös pelätyt sakilaiset, 1900-luvun alkupuolen jengiläiset, jotka kulkivat suurissa porukoissa veitset tai puukot eli jungot taskussa. Stadin slangi leimautui tällä tavoin sakilaisten kieleksi. Monet vanhat stadilaiset ovat kertoneet, ettei slangia saanut puhua kotona, ainakaan äidin kuullen. Kaikkein pahinta oli kutsua äitiä mutsiksi hänen itsensä kuullen.
2/7 VANHA SLANGI RUOTSISTA JA VENÄJÄSTÄ
Vanhassa Stadin slangissa oli paljon enemmän ruotsin kielestä saatuja sanoja kuin siinä slangissa, mitä nykyään puhutaan. Osa näistä vanhan slangin sanoista on kuitenkin säilynyt nykypäiviin saakka. Sata vuotta sitten äiti oli mutsi, isä fatsi tai faija ja veli oli broidi, aivan kuten nykyisinkin. Metsä oli vanhassa slangissa skutsi ja meri oli sköne. Koulu oli skola tai skole. Opettaja oli maikka tai maijari, jos hän oli mies, ja frötsi tai fröka, jos hän oli nainen. Näistä sanoista nykyslangiin asti säilynyt vain maikka.
Vanhaan Stadin slangiin oli tullut jonkin verran sanoja myös venäjästä. Tavallista oli, että pojat pyörivät venäläisten sotilaiden ja kasakoiden ympärillä, ja samalla he oppivat muutaman sanan venäjääkin. Nämä sanat jäivät sitten elämään vanhaan Stadin slangiin. Tällaisia venäjästä saatuja sanoja on säilynyt nykyslangiin asti. Tuttuja ovat esimerkiksi sanat mesta ‘paikka’, safka ‘ruoka’, lafka ‘liikeyritys’ ja snaijaa ja bonjaa, jotka molemmat tarkoittavat ymmärtämistä.
Osalla Stadin slangin sanoista on jännittävä tausta. Vanha slangisana kiva on syntynyt sillä tavoin, että juutalaiset vaatekauppiaat yrittivät matkia suomen hyvä-sanaa. He huusivat myyntikojujensa edessä ihmisille: Hei kaverit, tulkaa ostamaan kivaa tavaraa!
3/7 TYTTÖJEN JA KOKO MAAN NUORTEN KIELEKSI
Sadan vuoden aikana Stadin slangi on suuresti muuttunut. Osa vanhoista sanoista on jäänyt kokonaan pois käytöstä ja vastaavasti tilalle on tullut uusia. Esimerkiksi poliisia tarkoittivat vanhassa slangissa sanat bamari, byylari, jepari, jeppe, koukku, kyttä, pollari, šeriffi, skoude ja slurkki. Uudempia poliisia tarkoittavia sanoja ovat esimerkiksi asvalttiskoobari, jauholakki, kissalan pojat, kyy, mustikanpoimija, nappikalle, nappikauppias, peltilippa, rautarinta, sinivuokko, tinanappi, valkovuokko ja vuokko. Tässäkin tapauksessa vanhan slangin kyttä-sana on säilynyt tähän päivään saakka.
Samalla kun slangi on muuttunut, siitä on tullut myös tyttöjen kieltä. Tähänkin slangiskabaan osallistui tasaisesti tyttöjä ja poikia, eikä enää muutamaan kymmeneen vuoteen ole voinut sanoa, että slangi olisi vain poikien omaisuutta. Nykyinen Stadin slangi on kaikkien helsinkiläisten nuorten kieltä.
Osittain siitä on sitä paitsi tullut jo koko Suomen omaisuutta. Slangia puhutaan ja ymmärretään aina Vaasaa ja Rovaniemeä myöten, ja fillari-sana ymmärretään Utsjoella asti. Kuitenkin elävintä ja värikkäintä slangi on edelleen täällä Stadissa.
4/7 SLANGI KERTOO KÄYTTÄJISTÄÄN
Slangi on aina kertonut siitä maailmasta, jossa slanginpuhujat ovat eläneet. 1900-luvun alkupuolella tavallisia aihepiirejä olivat metskaaminen eli onkiminen, skrubun skulaaminen ja indarin ja skoobarin tai rofen ja pollarin braijaaminen. Nykyisin slangisanat kertovat skeittaamisesta, snoukkaamisesta, bommaamisesta tai räppää-misestä.
Mutta slangissa on aina ollut myös joitakin suosikkiaihepiirejä. Eniten Stadin slangissa on sanoja tytöistä ja naisista, ja niitä on osunut tähänkin skabaan. Hyvännäköinen tyttö on aineiston perusteella nykyisin kissa tai chicksi tai chigu. Oikein hyvännäköinen tyttö on mässy chikcksi. 1960-luvulla vastaava ilmaus oli makee kinkku. Kun mässykin tarkoittaa myös karamelliä tai makeista, on yhtäläisyys uuden ja vanhan sanonnan välillä ilmeinen.
Toinen hyvin yleinen tyttöä tarkoittava ilmaus nyt kertyneessä aineistossa on pissis tai pissaliisa tai pisu. Se tarkoittaa, jos olen oikein ymmärtänyt, melko nuorta tyttöä, joka pukeutuu merkkivaatteisiin ja meikkaa huomiota herättävästi ja käyttäytyy lisäksi diivaillen. Vastaavaan tapaan itsetietoinen, diiva kundi on kusis, kusikalle tai kusari. Kuvaavia nimityksiä nämäkin.
5/7 SEKSI JA ALKOHOLI YLEISIÄ
Slangin suosikkiaihepiirejä ovat myös seksuaalisuuteen liittyvät sanat ja ilmaisut. Niitä on tähänkin aineistoon kertynyt kiitettävästi, mutta en aio niitä tässä yksityis-kohtaisesti lukea. Viittaan vain yhteen aihepiiriin. Tyttöjen ja naisten rintoja on kutsuttu milloin lolloiksi tai meloneiksi milloin daisareiksi tai bosiksi. Nyt kokoelmissa vastaan tulleita uusia sanoja ovat muun muassa anderssonit, dosat, keuhkot, ryntäät, tutkat, ulokkeet ja yläkaljamaha.
Alkoholi ja sen juominen on myös kuulunut Stadin slangin suosikkiaihepiireihin aina alusta lähtien. Brenkkua on dokattu jo sata vuotta sitten. Myös oluesta on aikojen saatossa käytetty monia nimityksiä, bisse ehkä niistä kaikkein tavallisin. Nyt slangikilpailussa esiin tulleita olutta tarkoittavia sanoja ovat esimerkiksi bini, börsta, mallaslitku ja pöllerö. Jos jollakulla on 6–12 kaljapulloa kassissa, silloin hän on kybäsäkin onnellinen haltija.
Ja sitten jos alkoholia on dokattu tai tenutettu tai tintattu tai mehutettu kunnolla, ollaan hyvässä hapessa, homeessa, lekassa, plekseissä, pähkinöissä tai tattimaassa. Ja seuraavana päivänä iskee darra, silloin ollaan puolestaan heikossa hapessa eli krapulassa. Liikaa viinaa juoneet ovat olleet slangissa densoja tai spurguja. Nykyslangissa spurgusta on kuitenkin tullut spusse.
6/7 ENGLANTI VALLANNUT ALAA
Mainitsen tässä vain lopuksi muutamia uusia sanoja, jotka kuulostavat erinomaisen hyviltä, riippumatta siitä, mistä ne ovat peräisin. Jos on hyvä olo, hieno fiilis, on hyvä tai taaki pössis. Mättö ja mättäminen alkavat olla jo vanhoja sanoja syömisestä, nykyisin ruoka on mörssiä ja syöminen mörssäämistä. Jos joku ei osaa jotain vaan vamuloi, silloin hän on kämy tai tampio tai vajukki. Kaikki tässä edellä sanottu on ollut totta. Mutta jos joku yrittää huiputtaa teitä, silloin hän nykyslangin sanoin bolettaa tai väyryttää teitä.
7/7 EI SLANGIA ILMAN SEN PUHUJIA
Nämä muutamat välähdykset vanhasta ja uudesta slangista osoittavat, että Stadin slangi on kieli, joka elää ja hengittää. Mitään kieltä ei ole olemassa ilman sen puhujia. Siksi te kaikki olette tärkeitä Stadin slangin ylläpitäjiä. Mutta kannattaa myös muistaa, että jokainen sukupolvi puhuu omaa kieltään. Tämäkin slangi, mitä te nyt puhutte, on aikanaan historiaa. Siksi sen talteensaaminen on tärkeää.
Puheenvuoro Vuosaaren yläasteella
ja lukiossa 6.2.2003.
(Hieman lyhentäen ja väliotsikoin
varustanut Johannes)
| |