Sivu HP218.html / 18.7.2003 / (c) Johannes 050 596 2390
KIELILUENTORUNKO
HELSINGIN VÄKILUKU
SLANGIN KERROSTUMAT
"VIERAAT ÄÄNTEET"
SANANALKUISET YHTYMÄT
VOKAALIKOMBINAATIOT
ÄÄNNEVARIAATIOISTA
SLANGIJOHTIMISTA
SANASTON ALKUPERÄSTÄ
SANOJEN AIHEISTA
SUOSIKKI-ILMAUKSIA
POLYSEMIOITA
Heikki Paunonen: (22.9.2000)
STADIN SLANGIN SYNNYSTÄ
JA OMINAISPIIRTEISTÄ
1) Helsingin väkiluvun kehitys
vuosi absoluut. suom. ruots. venäl. saks.
1870 32.113 25,9 57,0 12,1 1,8
1890 65.535 45,3 45,8 5,6 1,2
1900 93.217 50,8 42,6 4,7 0,8
2) Stadin slangin kerrostumat:
1. Vanha Stadin slangi:
a) Stadin slangin syntyvaiheet (1890-1919)
b) Stadin slangin 'kultakausi" (1920-1949)
2. Uudempi Stadin slangi:
a) yhtenäisen koululaisslangin aika (1950-1975)
b) eriytyvien nuorisokulttuurien slangit (1976-)
3) "Vieraat" äänteet (b, d, g ja f sekä š ja tš)
baišlari 'leivos', boltsi 'pallo', broidi 'veli', klobo 'pää', tšeba 'keppi'; dallaa 'kävellä', draisaa "vetää, raahata', snadi 'pieni', fade 'isä', budjaa 'asua'; giba 'poika', giri 'ankara', gloddi 'pieni lapsi', hogaa 'huomata', ööga 'silmä', skeglu 'puukko', skiglaa 'purjehtia'.
abbori 'ahven', klabbi 'jalka', gubbe 'vanha mies'; hydda 'hyppyri', Fladda 'Vladimirinkatu (nykyinen Kalevankatu)', kiddari 'kidekone'; bluggaa 'lukea', bygga 'rakennus', hugge 'markka', šagga 'ruoka'. Huom. astevaihteluttomuus: klabbi 'jalka' : klabbit 'jalat', gloddi 'lapsi' : gloddit 'lapset', byggaa 'rakentaa' : byggattu 'rakennettu'.
fade 'isä', fibeli omena , flaidaa 'tapella', kifru `kivääri`, stiflat `saappaat`, bluffaa 'hämätä', kaiffari 'poika', golffarit 'golfhousut'.
šagga 'ruoka', šingraa 'lähteä pois': tšali 'poika', tšiikaa 'katsoa', tšubu 'lakki', tšuppaa 'juosta', tšyyga '20 penniä', tšöraa 'ajaa', autšika 'auto', hotšittaa 'tehdä mieli, haluttaa'.
4) Sananalkuiset kahden- ja kolmen konsonantin yhtymät:
a) kahden konsonantin yhtymät:
blaadi 'savuke', braijaa 'leikkiä', draisaa 'raahata", fleda 'hiukset', friidu 'tyttö, nainen', glaidu 'iloinen', gravari 'hauta', kledjut 'vaatteet', kloddi 'lapsi', knekkaa 'nyrkkeillä', kraga 'kaulus, solmio', platsi 'paikka', prätkä 'moottoripyörä', sköne ´meri', slumppaa 'ostaa', smörgari 'voileipä', snadi 'pieni', snöge 'lumi', spettari 'todistus', stara 'vanha mies', trokari 'salakauppias'.
b) kolmen konsonantin yhtymät:
skloddi 'lapsi', skniidu 'saita', skraga 'kaulus, solmio', skrinnarit 'luistimet', spragaa 'hajota, mennä rikki, sproogaa 'puhua', strekka 'ennätys', striba 'selkäsauna´.
5) Epäsuomalaiset vokaalikombinaatiot
fyrkka 'raha', skytaa 'ampua', byysat 'housut', blygu 'lyijy', dynu 'dynamiitti', tšyygu '20 penniä', järkkari 'järjestäjä, järjestysmies', bääraa 'kantaa', järkku 'rauta", bögat 'housut', Högga 'Korkeasaari', flöittaa 'valehdella', bööna "tyttö", ööga "silmä', brögu 'leipä'.
6) Esimerkkejä äännevariaatiosta:
kragaa 'tapella': gragaa, kragaa, krakaa, skragaa, skrakaa, fragaa jafrakaa. krabbis 'krapula': grabbis, krabbis, grappis, krappis, krabis, krapis, skrabbis, skrappis ja skrabis. bökat 'housut': bögat, bökat, pögat, pökat, spögat, bögät, bökät, pögät, päkät, spögät ja spökät. rigi 'miesten puku": rigi, riggi, riki, brigi, briki, drigi, driki, krigi, prigi, priki, trigi, triki, frigi, sbrigi, sprigi, spriki, skrigi, skriki, strigi ja striki.
7) Yleisimpiä slangijohtimia
-ari
bamari 'poliisi', brankkari 'palomies, palokunta', brotari 'painija", dekkari salapoliisi, salapoliisiromaani', gosari 'talonmies', jepari 'poliisi', burari 'puuro',daggari 'kastemato", gatari 'katukivi', kummarit 'kumisaappaat (-tossut)', simmarit ´uimahousut', tennari 'tennispallo', daisarit 'rinnat', snagari 'nakkikioski'; linkkari 'linkkuveitsi', valkkari 'valkoviiniä´ alkkarit' alushousut', olkkari 'olohuone', talkkari 'talonmies', uikkarit 'uimahousut', kumpparit 'kumisaappaat', lämppäri 'lämmittelybändi', tunttarit "tynnyrinlaudoista tehdyt sukset'.
-is:
(vanhoja:) branttis 'jyrkkä rinne', brekkis 'murto', eldis 'tulipalo', flaidis 'tappelu', gimis 'hauska, mukava', labbis 'laboratorio'; (uudempia:) julkkis 'julkisuuden henkilö', kirppis 'kirpputori', pitkikset 'pitkät housut', sukkikset sukkahousut', (paikannimiä:) Espis 'Esplanadi', Fölis 'Seurasaari', Seuris 'Seurasaari', Viipis 'Viipurinkatu'.
-ka (-ga, -kka):
(paikannimiä:) Blobika 'Mustikkamaa', Bärika 'Kallio', Krunika, (Krunikka) 'Kruununhaka', Sörkka 'Sörnäinen', Valka (Valkka) 'Vallila'.
(Muita:)
tisika '10 penniä', autšiga 'auto´, diriga ´johtaja', elssika 'tulipalo', tietsikka `tietokone`.
-tsa:
kartsa 'katu', luontsa 'luonnonhistoria', mantsa 'maantieto', nartsa naru , Kultsa 'Kulttuuritalo'.
-tsi:
bärtsi kallio', kaltsi `kallio`, katsi 'katto", rantsu "ranta', skutsi 'metsä`
-tsu:
fritšu 'postimerkki, suudelman imujälki', kaltsu 'kallio', kentsu 'kenttä;
-sku:
nitšku pitsku 'piha'. 'niitty', bansku 'banaani', matsku materiaali', natsku 'naattaleikki'.
-ski:
botski 'vene, laiva', litski 'vähän', notski 'nuotio', plotski 'pelti'.
-de:
nade 'naattaleikki', pide 'piha', kalde 'kallio', kende 'kenttä", vinde 'vino'.
-sa:
kalsa 'kylmä', liksa 'palkka', palsa 'päällystakki, palttoo'.
-(r)u:
kafru 'kaveri', kifru 'kivääri`.
8) Slangisanaston alkuperästä:
Ruotsin kirja- ja yleiskieli:
broidi, galsa, kalsa, frötsi, freka, maijari, maikka, jemma, jömma, knivu, skutsi, skutta, skuuge, smörgari, snöge, sparvari, sparkkari, tseli, tsöke, leffa, spora.
Suomen ruotsalaismurteet:
buli, dokaa, doku,spurgu, bisi, bisse 'ukko, mies', giba, duuni, duunaa, junge, jungo.
Tukholman slangi(t):
(koululaisten slangi:) deekis, dille, kille, stara 'poika, mies", bööna, jentta, hipat, tsangsi, skruutaa;
(alamaailnan slangi:) byylari, jeppe, snutaa, fliis, tokkaa, kolaa 'kuolla' suonii kuolla).
Helsingin ruotsalainen slangi:
fibaa, trokaa, blaffaa, (s)kraabaa. Fiikon-kieli: fiutsika (autsika-fikon -> fiutsika-akon), fiude, fillari, fibeli, fimppi, fimtsiga.
Suomen kirja- ja yleiskieli:
arkka, erkka(ri), kaltsi, katsi, kantsii, kekkaa, kentsu, kertsi, kirtsi, nitsku, talkkari, torkka(ri).
Suomen murteet:
karju, kolli, sälli, sussu, heila, juntti, pimu, pentu, kersa, pärstä, kuono, muoto (moto), höski, järvi, turpa, kyttä, lätsä, hoito.
Suomalaiset "salakielet":
kekäle, (s)keklu, mutka, koukku, kääntää, nostaa.
Venäjä:
aborkat, blaija, bledi, bulderi, bulkki, djengi, dirkku, graitta, kaveeraa, kniiga, krääsä, kani, narinkka, tsiringa, issikka, vossikka, bonjata, snaijata, hotsittaa, lintsaa, salka, lafta, mesta, voda, tsaikka.
Merimiesten slangi:
dongarit, rigi (prigi, frigi, sprigi jne.).
Englanti:
(vanhimpia sanoja:) fäini, fdini, knaiffi, (s)koobari, mani, (uudempia:) iisi, skidi: (vieläkin uudempia:) biisi, biitsi, breikkaa, hootsit (bootsit), draivi, fiilis, geimit, striitti (steetti), tsuumaa (tsoomaa).
Saksa:
groussi, (s)krode, slaafaa (ehkä Tukholman koululaisslangin kautta), vek.
Italia:
horsa, donna, lollo.
Jiddiš:
kaveri.
9) Eräitä suosikkiaihepiirejä:
a) tyttöä ja naista tarkoittavia sanoja:
(vanhoja sanoja:) biita, blaija, bledi, buffa, bööna, dašša, fenari, flamma, fligu, fliuski, flikka, friidu, gamma, henttu, jedari, jentta, kurva, mimmi, naakka, nahka, pimu, poka, sugga, sussu, suttura, tšava, tšigu, tšiguli, viivi ja vosu, jatsipiikki, jorofriidu, jorolikka, piikki,skitari, deisi, donna.
(uudempia sanoja:) beibi, hani, kiltsi; kameli, kimmu, kimula, kimtsu, kimu, kimuli, pimahdus, pimatsu, pimutsa; akka, eukko, harppu, muya, mummeli, mummo, ämmä. (villa)myssymissi, surinasussu, vyöruusu,lankku, lauta; hora, horatso, horatsu; automaatti, kone, pajatso; kiikku, lovi, pito, vako;filee, kinkku, liha, potka, reisi; haahka, hanhi, kyyhky, tipu; elli, emma, kyllikki, liisa, Lyyli, mirkku, bryga, brygis, gögö, python; jakorasia, jakis.
b) maalaista tarkoittavia sanoja:
(vanhoja nimityksiä:) lande, bunde, landebunde, landebugi, laudepaukku, bönde, janari.
(uudempia nimityksiä:) heinähattu, heinäkenkä, heinis, jyvä, jyvdjemmari, jyvis, jänkäjouni, kaurahattu, ketopuukko, ketoviila, lantapaukku, latoi mätäs, nurmikiila, nurmivasara, olkimoukari, pehkuleka, peltoeemeli, rehupuntti, ruispipo, ryyniporo, sammal, savipläägä, skeidavarvas, suokuokka, turve ja turvenuija.
c) poliisia tarkoittavia sanoja:
(vanhoja nimityksiä:) bamari, byylari, jepari, jeppe, koukku, kyttd, pollari, šeriffi, skoude, slurkki, slurbaano.
(uudempia nimityksiä:) asvalttiskoobari, jauholakki, kissalan pojat, kyy, mustikanpoimija, nappi, nappikalle, nappikauppias, paskalakki, peltilippa, plootupää, rautarinta, sinivuokko, tinalätsä, tinanappi, tinapää, valkovuokko, vuokko.
d) tyhmää ihmistä tarvittavia ilmauksia:
aasi, aivokääpiö, bimbo, börje, debiili, dille, doore, dorka, eemeli, eenokki, einari, flöntti, hoopo, huugo, höhlä, höntti, idari, imbesilli, inva, juntti, junttieinari, jurva, jästipää, kaheli, kahjo, kello, kreisi, kusipää, kyösti, lahopää, latvakakkonen, luupää, paavo, pahvipää, palikka, pattiaivo, paukapää, pimee, puupää, pönttö, seepee, seeppari, seko, sekoboltsi, taliaivo, tauno, urpo, uuno ja väinä.
e) rahaa tarkoittavia nimityksiä:
(vanhoja nimityksiä:) djengi, dinero, fliis, fyrkka, fyöna, gila, koli, kosso, lati, mani, slabba.
(uudempia nimityksiä:) fyffe, fynetso, fyrkendaal, hauli, hinta, hynä, kopeekka, kyhny, käätsi, laberguutsi, myntti, nappula, paalu, papu, peseta, pätäkkä, rahna, ruuti, saldo, taateli, taikapaperi, tuohi, täppi ja valuutta.
f) humalassa oloa tarkoittavia ilmauksia:
olla densassa, dokussa, flenassa, flänässä, fyllassa, fyyrissä, hönössä, kaasussa, kierteessä, kumarassa, kännissä, lärveissä, mällissä, mäsässä, naftassa, pienessä sievässä, pierussa, pöhnässä, pölyssä, seilissä, seipäässä, snadissa notkeessa, snugussa, stagassa, stidissä, stimmissä, tinassa, tuiskeessa, tuiterissa, tuubassa ja tymässä, olla aivot pihalla, käsi maassa, lippa vinossa tai silmillä, monot vinossa, nahat tai nakit silmillä, naula päässä, pelit tai pellit seis, perseet olalla, posket sylissä tai täynnä, vintti pimeenä, ysit taulussa tai äly ampärissa".
10) Eräitä mallin mukaisia suosikki-ilmauksia
a) tupakkaa tarkoittavia rö-alkuisia ilmauksia (rööki):
1900-luvun alussa rögari ja rötski; 1950-luvulla röbö; 1960-70-luvuilla röbaska, röbd, röbötsy, rölli, röllö ja räpäle; 1980-luvulla rökö ja röppä; 1990-luvulla röblä, rösseli, rössö, rösti, rösö ja röysti.
b) harmittamista tarkoittavia ilmauksia: (yksittäisiä verbejä:)
faiduttaa, fidettää, hanettaa, hanhettaa, hatuttaa, jurnuttaa, jurppia, jyrsiä, keljuttaa, ketuttaa, kismittää, kissuttaa, korveta, kyrpiä, kyrsiä, mättää, nyppiä, potuttaa, pytyttää, pänniä, raapia, raastaa, rasittaa, rassaa, repiä, riepoa, rietoa, risoa, vituttaa ja yrsittää.
1950-luvulla ilmaus ottaa päähän 'harmittaa'.
Mallin mukaisesti ottaa aivoon, aivariin, arvoon, boltsiin, hilseeseen, kaaliin, kalloon, konttiin, koppaan, koteloon, kuomuun, kupoliin, kuppiin, lippaan, nuppiin, ohimoon, okuliin, onteloon, onttoon, otsaluuhun, palloon, pannuun, pattiin, pipoon, pollaan, skalpin alle, takaraivoon, tapuliin, vasuun ja älliin.
11) Eräitä polysemiatapauksia
fikka
`tasku': Hittasin fikkasta huggen. / Fikkassa oli hole, fyrkat on bragannu.
'piilo': Menkää fikkaan naimaan. / Tosi jännää, ne meni meit fikkaan.
fillari
`polkupyörä`: Fillarin kumi sleppas ilmaa ku siihen meni spigu.
'moottoripyörä': Sil on timangi fillari, Honda.
`auton kumi': Fillari vaan sutija Vauhtipahvin padassa oli varveja kyflygarissa. / Mä sain uudet fillarit mun bilikaan.
hiffaa
'havaita, huomata': Joskus platsari hiffasja anto hatkat.
`oivaltaa, ymmärtää, käsittää`: Mä funtsasin ja funtsasin, sit mä vasta hiffasin, et se oli fillari. / Eks hiffaa? / Hiffaatsä tota äijää?
`tietää': Kylhän kaikki hiffaa miten sorrettujen puolesta flaidaavalle aina käy.
'tuntea': Hiffaatsä ton böönan?
'keksiä: Eero hiffas tänään hyvän huulen.
`nähdä': Jeparit ei hiffannu meitä.
'löytää": Mä hiffasin kartsalta huggen.
`tavata joku': Mä hiffasin sen Steissillä.
hogaa
`havaita huomata': Mutta sitte jos vahtimestari hogas meiät niin sillon se tsöras vek meiät.
`ymmärtää, käsittää': Hogaatsä tän vitsin?
'tuntea': Hogaat säflygareita?
'keksiä': Soli hogannu toisen konstin.
`nähdä': Hogasitsä ton uuden bilikan?
honaa
'havaita, huomata': Kyttää tärästi ettei toi jebari honaa meitä.
`ymmärtää, käsittää': Et sä honaa, et mun on pakko mennä himaan?
keksiä': Ne ei ollu vielä honannu penisilliiniä.
`nähdä': Mä honasin, et yhel kundil on makee luukku.
tsennaa
'tuntea': Mä tšennasin kaikki ne Helsingin iloiset friidutkin siihen aikaan.
'tietää': Hei kundi, tšennaatsä mikä on fillari? 'ymmärtää, käsittää': Jos mä meen himaan, niin mä jään fakkiin röökaamisesta, tsennaatsä? / Äkkiä mä tsennasin, mitä se yritti selittää.
HELSINGIN VÄKILUKU SLANGIN KERROSTUMAT "VIERAAT ÄÄNTEET" SANANALKUISET YHTYMÄT VOKAALIKOMBINAATIOT ÄÄNNEVARIAATIOISTA SLANGIJOHTIMISTA SANASTON ALKUPERÄSTÄ SANOJEN AIHEISTA SUOSIKKI-ILMAUKSIA POLYSEMIOITA