SLANGINNOKSIA
 HERRAN SIUNAUS
SUN MESSIS ONNEN SAAN
(SOI KUNNIAKSI LUOJAN)
SÖRKAN BURARIT, versio 1
(VARPUNEN JOULUAAMUNA)
ONNEN MANTELI, vcersio 2
(VARPUNEN JOULUAAMUNA)
EDUSKUNTAPUHE
Pyynnöstä slanginsin kahdeksan versiota
Herran siunausta.
HERRAN SIUNAUS
Olen sovittanut vanhan Aaronin rukouksen
vuoden 2000 Helsinkiin.
Slangillisesti väännökset jakautuvat kahteen osaan: Väännökset 1 ja 2 ovat lastenkieltä, jota Helsingissäkin kuulee, mutta jota tuskin voi (ainakaan Stadin) slangiksi kutsua.
Väännökset 3-8 pohjautuvat 50-60-70 -lukujen slangiin
lisättynä muutamalla uudemman slangin ilmauksella.
Pilkkua on käytetty lyhyen tauon merkkinä, ei suomen kielen kieliopin mukaisesti. Lukuohje: ehdottomasti - lue ääneen! Kritiikki on tervetullutta, kirjoittaa voit sähköpostiini (johannes@iki.fi).Julkaisen kaiken asiallisen
ja hyvien tapojen mukaisen kritiikin
ennenpitkää tässä väännösten alapuoella.
Eettinen huomautus
Uskoni siihen, että koko maailmankaikkeus olisi
jonkun persoonallisen olevaisen tietoisesti luoma
ja että tämä olevainen sitä edelleen ohjaisi,
mm. vaikuttaisi jollain tavoin ihmisten toimintaan,
on varovaisestikin sanottuna erittäin epäilevä.
. Vakuutan kuitenkin, että yritykseni tulkita ja kääntää/vääntää uskonnollisia tekstejä
mahdollisimman oikein, on täysin vilpitön ja
vailla minkäänlaista aikomusta rienata tai loukata
kenenkään eettistä, uskonnollista, uskonnotonta
tai muuta vakaumusta
tai vastaavia syviä tunteita.
Alkuperäinen versio:
Herran siunaus
Herra siunatkoon meitä ja varjelkoon meitä.
Herra valistakoon kasvonsa meille ja olkoon meille armollinen.
Herra kääntäköön kasvonsa meidän puoleemme,
ja antakoon meille rauhan.
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Aamen.
Väännös 1
Iskä Taivaan, aina oo mun kaa
Iskä Taivaan, aina oo mun kaa.
Ja kätes bulit, pääni päälle paa.
Sit mä toivon, ettei mulle sattus mitään pahaa,
ja ettei nälkä, niinku pistelis mun magaa.
Iskä Taivaan, Jesse ja se Ihme-Äijä tuttu,
te ootte mun kamui, se on ihan varma juttu.
Aamen.
(Esitetty julkisesti:
Kallion kirkossa 10.10.2004 ja 10.10.2005
pappi Esa "Silli" Siljamäki:
"Sana Kartsalta" -tapahtumassa)
Väännös 2
Iskä Taivaan, tsori et Sua vaivaan
Iskä maan ja Taivaan, Sä aina oo mun kaa.
Tsori et Sua vaivaan, mut unta en nyt saa.
Voitsä tsiigaa, ettei mulle sattus mitään kovin pahaa,
ja ettei nälkä, koskaan kauaa, pistelis mun magaa.
Ja ku illal, meen sit koisiin, älä jätä mua sillonkaa.
Katos, pahiksii vastaan, en yksin pärjää, mä millonkaa.
Iskä Taivaan, Jesse Sun Boitsus ja Pyhä Henki,
jokaneha Teist on, mun ältsin hyvä frendi.
Aamen.
Väännös 3
Buli Stara, tsiigaa ja jeesaa
Voitsä tsiigaa ja snadisti jeesaa meitä,
ku me´ei aina bonjata, dallaa Sun teitä.
Täs´ku on muka ollu, nii hosis ja kliffaa,
et Sun styrkkaas, en aina muista ja hiffaa.
Sähän tiät, et aina mä täböil, oon digannu Sua,
ainaski sillo, ku joku öögaan, on stritannu mua.
Buli Stara, Jesse Sun Kundis ja Super-Hoitsu,
olkaa Te mun Faija, nii mä oon teidän boitsu.
Aamen.
(Esitetty julkisesti:
Kallion kirkossa 10.10.2004
pappi Esa "Silli" Siljamäki:
"Sana Kartsalta" -tapahtumassa)
Väännös 4
Faija Taivaan, et jeesais mua?
Faija Taivaan, et diggais ja jeesais mua,
ja eksmä sais pitää, niinku Faijana Sua?
En snadiikaa minsaa, pysty nykysin relaa,
ku mun boltsi, vaan kaikkee skeidaa kelaa.
Flyygaa Sä budjaan, mun bodiin ruikkuun,
stiggaa Sun eldis, mun snadiin tuikkuun.
Faija Taivaan, Jesse ja Se Gubbe ku jeesaa:
Teidän juttuja meitsi, kyl täböillä peesaa.
Aamen.
(Esitetty julkisesti:
Kallion kirkossa 10.10.2004
pappi Esa "Silli" Siljamäki:
"Sana Kartsalta" -tapahtumassa)
Väännös 5
Kingien Kingi, staijaa mun kans
Voisitsä tsiigaa ja skidisti jeesaa meitä,
ku me´i aina tsennata, Sun snygejä teitä.
Ja ku fitit kundit, aikoo vetää mua hudaan,
staijaa mun kans, nii mä´en ala studaan.
Sä bonjaat, et mä kybällä diggaan Sua,
ainaski sillo, ku trabelsit painaa mua.
Kingien Kingi, Nasiksen Jesse ja Frendi Taivaan,
Mä en Teilt pakkeja saa, vaik usein Teit vaivaan.
Aamen.
(Esitetty julkisesti:
Kallion kirkossa 10.10.2005
pappi Esa "Silli" Siljamäki:
"Sana Kartsalta" -tapahtumassa)
Väännös 6
Sun on valta, kunnia ja voima
Järkkää mun kaikki jutskat, siististi futaa.
Ja noi tsögenki skobet, täyteen safkaa gutaa.
Sit ei tarttis, mun buiduist koskaan breduu snutaa.
Mut fitit kundit, voisit panna skruudaa vaik mutaa.
Tai no: Duunaa vaan mun jutskat, ihan Sun tahtos mukaa.
Sun handuihis itteni annan, sit´ei voi estää kukaa.
Buli Stara, Tsiisus Kraist ja Jeesaaja oiva:
Teil kaikkeen on valta, kunnia ja voima.
Aamen.
(Esitetty julkisesti:
Kallion kirkossa 10.10.2004 ja 10.10.2005
pappi Esa "Silli" Siljamäki:
"Sana Kartsalta" -tapahtumassa)
Väännös 7
Stiggaa meille passelisti
Stiggaa Faija, meille sillee passelisti, kaikkee gutaa,
semmone biitti, ku Sust tuntuu, et meil kliffasti futaa.
Jeesaa meit finnaan, meidän kaikki pimeet puolet,
kyl mä jo bonjaan, et Sun messis ei paina huolet.
Ku Sä haldaat kaiken, ja Sul on tota bodii ja snaijuu,
nii et meitä, ihan kaikist mokist, vetetelis daijuu.
Tulisit smoglaa sudillas, kirjavaks arjen niin harmaan.
Vain Sä voisit draisaa rauhan, tähän boltsiin epä-varmaan.
Ku te ootte asial: Faija, Boitzu ja Pyhä Henki -troikka,
Se on kyl salee, et hommat täböil skulaa, moikka!
Aamen.
Väännös 8
Stara, meit siunaan Sä tuu
Stara, meit siunaan ja jeesaan, Sä tuu.
Näytä Sun habas, ja et oot, kova luu.
Älä mee polttaa käämiis, ny meidän takii,
vaan tuu välil blukkaa, meille Sun lakii.
Piirrä Sun feisis, korkeelle Taivaan sineen,
ja järkkää Sun rauhas, syvälle meidän ineen.
Faijan, Jessen ja Pyhän Hengen nimis,
teidän suojas staijaa, on niin gimis.
Aamenet.
Slanginnos
Soi kunniaksi Luojan
Erkki Johannes Kauhanen:
Sun messis onnen saan
1
Täl biisil, Taivaan Äijä
sua diggaan kybällä.
Sä safkat meille järkkäät
ja tuet ain hyvällä.
Sä, niinku muutki faijat
ain jeesaat skidejäs.
Ja keissit kaikki fiksaat,
mestoistas, takaa tähties.
2
Sä snöget, vodat haldaat
ja foogut sileiks lyöt.
Saa tsengaa ilmat galsat,
et skulais meidän työt.
Kans meidän onnen deelaat,
tuut mestaan hankalaan.
Miks bulisti meit jeesaat,
ei boltsii mulla bonjaamaan.
3
Jees, thänksit Sulle Äijä,
kun meitä diggailet.
Käy jengil buli mäihä
kun messis hengailet.
Sä, tsekkaa skarpein mielin
et köyhii jeesataan.
Mä shungaan kaikin kielin,
vain messis Sun mä onnen saan.
27.4.2004
(Esitetty julkisesti:
Kallion kirkossa 10.10.2004 ja 10.10.2005
seurakunnan noin 500:n jäsenen yhteislauluna
"Sana Kartsalta" -tapahtumassa)
Slanginnos
Erkki Johannes Kauhanen:
Totuuden henki
Totuuden Henki, leedaa sä ny meitä,
ku tsögataan me, valkeuden teitä.
Duunei Sä styyraa, meitä älä heitä.
Boltsimme siunaa.
Kaikessa näytä, handunjälki Luojan.
Rautasen, fiksun, kaiken nastan suojan.
Kristuksen messiin, fiiliksen tuojan,
leedaa Sä meitä.
Kristus sä tiemme, tuikku hjärtassamme.
Tsaanssimme ainoo, stydi totuutemme.
Armos sä Jesse, stikkaa voimaksemme.
Nyyaks tee meidät.
Anna nyt Kristus, suulikses Sun skriinaa.
Anna sen meitä, Faijan himaan leedaa.
Jos joku häikkä, meitä käy tääl piinaan,
finnaamaan jeesaa.
(Esitetty julkisesti:
Kallion kirkossa 10.10.2006
seurakunnan noin 500:n jäsenen yhteislauluna
"Sana Kartsalta" -tapahtumassa)
Slanginnos
Mä silmät luon ylös taivaaseen 490 / 477
Erkki Johannes Kauhanen:
Öögat vendaan pilvein taa
Mä öögat vendaan nyt pilvein taa.
Ja yhteen handuni duunaan.
Sua Faija, frendi sä skidien,
mä kybäl takkaan ja pokkaan.
On kliffaa käydä sua diggaamaan.
Ja sen mä glaiduna teenkin.
Ei sulta snadeinkaan jemmaan jää.
Vaan tsiigaat kans skyfeimpäänkin.
Hei, thänksit siit sulle, mitä luot.
Niin paljon gutaa sus riittää.
Ja aina nyyaa glaiduu sä tuot,
en hiffaa kaikesta kiittää.
Mä heinä oonhan sun pitskuillas,
ja varten taivasta luotu.
Mä budjaan, kerran viel mestoillas,
näin mulle kättelys suotu.
Mä messis sun, Faija, suojaa saan,
ku Henkes styrkal mua jeesaa.
Sä leedaa mut kauas, pilvein taa.
Mä sinne ainiaaks stannaan.
, meitä käy tääl piinaan,
finnaamaan jeesaa.
(Esitetty julkisesti:
Kallion kirkossa 10.10.2006
seurakunnan noin 500:n jäsenen yhteislauluna
"Sana Kartsalta" -tapahtumassa)
Slanginnos
Varpunen jouluaamuna
Erkki Johannes Kauhanen:
Sörkan burarit, versio 1
Omistettu Kallon kirkon Esa-papille.
Snöge on jo peittäny,
mestat Sörkan rantsus.
Dokun askel hyytyny,
maailmas täs galsas.
Skruudit on slyytannu,
äijän reissu lopussa.
Dokun askel hyytyny,
maailmas täs galsas.
Tylyn kontin dörtsillä,
staijaa Marja-friidu:
”Tule, äijä burarille,
en oo mikään skniidu.”
”Jätä en sua dogeille”,
bamlas rantsun friidu.
”Tule, äijä burarille,
en oo mikään skniidu.”
”Kartsoil mä tsengaa saan,
ketään breduu ei tuo.
Sut kyllä viel palkitaan:
ku tuut mun Faijan luo.”
”Thänks, et luonas relaa saan,
vinkku viel kanssain juo.
Sut kyllä viel palkitaan:
ku tuut mun Faijan luo.”
Marja sit pöytään taikoo,
punkun viimeisensä.
Ne joilla ei paljoo oo,
bjuudaa vähästänsä.
Pian doku vaipuu lepoon,
kylkeen ystävänsä.
Ne joilla ei paljoo oo,
bjuudaa vähästänsä.
* * *
Nyt syttyy tähti eloon,
suojaten säteillään.
Vain ne hiffaa valon, ku
tsiigaa sydämellään.
Slanginnos
Varpunen jouluaamuna
Erkki Johannes Kauhanen:
Onnen manteli, versio 2
Galsa blosis stigannu
snögeen Sörkan botskit.
Dokujengi duunannu
rantsun veduist notskit.
Blegu fabu trillannu
pääse enää pydeen.
Kaatuessaan kolhassu
knuburansa bludeen.
Tullu kontin dörtsille
smyyygaan gamla friidu.
"Kömmi fabu puurole,
en oo mikää skniidu."
"Kliffa ois manteli,
burarist viel hittaa.
Must vois tulla enkeli
kontin muija stiggaa."
"Thänks et fölis, olla sain
joulun safgat kannoit.
Staijaat aina boltsisssain,
juhlan riemun annoit."
"Mä jengii vain halusin
onnen tielle samlaa.
Mut kai mä mokasin,"
äijä hiljaa bamlaa.
Friidu sulkee syliinsä
sen ku dallas kaukaa.
Sanat painaa mieleensä,
äijän ku snakkas rauhaa.
Pian slyyttaa fabun tie,
hyvin klaaras hommansa.
Luoja kans friidun vie
handus mantelinsa.
***
Luo tähti sillan, ku
Taivaan iloon leedaa.
Vain ne tien hiffaa, ku
sydämellään tsiigaa.
Pyynnöstä slanginsin eduskunnassa 1917 pidetyn puheen:
Härmän äijille ja muijille
Me väsättii senaatis yks pabru ja stikattii sit se toho Arkadianmälle. Sillo mä pidin snadin puheen siin sivus, se meni jotenki tähän mallii:
Te panitte täs joku aika sitte kniigoihi, et ootte niinku pomtsikoita omas haussis. Ja dilkkasitte sit viäl kokoon hallituksenki, sellasen poppoon ku tekis ne duunit, ku näihi itsenäistymis-hommiin ny kuuluu.
Tosiaan nyt ois passeli sauma hoitaa tää juttu, et painettas ihan vaa omillaan, ilman hurreja ja ilman sloboja. Ja eiks täst oo yks ja toinenki kaveerannu, et voitais staijaa "muiden kansojen rinnalla”, ja bla-bla-blaa.
No joo, mut asia on ny pantu skulaan, ja pitää vaan skarppina tshiigaa, ettei mopo pääse karkaa handuist.
2) Mut täs ois snadi jobi teilleki, pitäs noi lait skrivaa uusiks. Eli pykälät, miten Härmää hallitaa ihan finskiporukas. Sehä o saletti, et gamlat lait ei enää skulaa.
3) Sit yks homma, … mut sen vois hallitus hoitaa. Meinaan, et mikä itsenäisyys semmone ois, ku ei muut diggais sitä ollenkaa. Jonku pitäs flygaa naapurimaihin tshögaa tunnustamist. Ja eiköhä stikata homma rullaan lännestpäi…
4) Slobot on kyl bamlannu, sen jälkee ku ne skotas sen tsaarisa, et jos finskeille ei niiden seura kelpaa, nii - avot harashoo - siitä vaan. Mut tota, …
katotaa tota idänpuolta myöhemmi.
5) Itsenäisyydel olis muute snadi hosis. Monil alkaa keittää ku ei oo enää koht mitää, ei oo duunii, ei oo safkaa, …. Ja ku Härmä on tääl hevon närees, ni ei ketää bonjaa, et vois stikkaa tänne fyrkkaa, duunimestoja tai
muita juttuja tuolt maailmalt.
6) Täs krigunki aikaan on moni sanonu, et ois hyvä, et kaikki folkat sais järkkää omat systeemisä iha ite. Et pannaan handut kyynerpäit myöte ristii, et ne ei ois ollu vaa nii jeeveleit, et ois bamlannu lämpimiksee ja kussu jengii öögaan.
Mut oli miten oli, kyl niinki fiksulle jengille, ku me finskit ollaa, ois toi itsenäisyys aika passeli juttu, eiks je.
Ja sit hei, viel yks juttu: älkää nyt viittikö alkaa möykkää ja panee kaikkee iha ranttaliks, nyt ku ois just niin hyvät tshergot hoitaa bointsit himaa ja saada toi itsenäisyys.
Edellisen slanginnoksen alkuperäinen teksti:
(Suomen Kansalle.
Suomen Eduskunnan istunnossa tänä päivänä on Suomen Senaatti puheenjohtajansa kautta antanut Eduskunnan käsiteltäväksi m.m. ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomelle. Antaessaan tämän esityksen Eduskunnalle on Senaatin puheenjohtaja Senaatin puolesta lausunut:
1) Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.
2) Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan lähinnä eräitä toimenpiteitä Eduskunnan puolelta. Suomen voimassaoleva Hallitusmuoto, joka on nykyisiin oloihin soveltumaton, vaatii täydellistä uusimista, ja siitä syystä hallitus nyt on Eduskunnan käsiteltäväksi antanut ehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi, ehdotuksen, joka on rakennettu sille perusteelle, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta. Katsoen siihen, että uuden hallitusmuodon pääperusteet on saatava viipymättä voimaan, on Hallitus samalla antanut esityksen perustuslain säännöksiksi tästä asiasta sekä eräitä muitakin lakiehdotuksia, jotka tarkoittavat tyydyttää kipeimmät uudistustarpeet ennen uuden hallitusmuodon aikaansaamista.
3) Sama päämäärä vaatii myös toimenpiteitä Hallituksen puolelta. Hallitus on kääntyvä toisten valtojen puoleen saadakseen maamme valtiollisen itsenäisyyden kansainvälisesti tunnustetuksi. Tämä on erityisesti nykyhetkellä sitä välttämättömämpää, kun maan täydellisestä eristäytymisestä aiheutunut vakava asema, nälänhätä ja työttömyys pakottavat Hallitusta asettumaan suoranaisiin väleihin ulkovaltojen kanssa, joiden kiireellinen apu elintarpeiden ja teollisuutta varten välttämättömien tavarain maahantuomiseksi on meidän ainoa pelastuksemme uhkaavasta nälänhädästä ja teollisuuden pysähtymisestä.
4) Venäjän kansa on, kukistettuansa tsaarinvallan, useampia kertoja ilmoittanut aikovansa suoda Suomen kansalle sen vuosisataiseen sivistyskehitykseen perustuvan oikeuden omien kohtaloittensa määräämiseen.
5) Ja laajalti yli sodan kaikkien kauhujen on kaikunut ääni, että yhtenä nykyisen maailmansodan tärkeimmistä päämääristä on oleva, ettei yhtäkään kansaa ole vastoin tahtoansa pakotettava olemaan toisesta riippuvaisena. Suomen kansa uskoo, että vapaa Venäjän kansa ja sen perustava kansalliskokous eivät tahdo estää Suomen pyrkimystä astua vapaiden ja riippumattomien kansojen joukkoon. Ja Suomen kansa rohkenee samalla toivoa maailman muiden kansojen tunnustavan, että Suomen kansa riippumattomana ja vapaana paraiten voi työskennellä sen tehtävän toteuttamiseksi, jonka suorittamiselle se toivoo ansaitsevansa itsenäisen sijan maailman sivistyskansojen joukossa.
6) Samalla kuin Hallitus on tahtonut saattaa nämä sanat kaikkien Suomen kansalaisten tietoon, kääntyy Hallitus kansalaisten, sekä yksityisten että viranomaisten puoleen, hartaasti kehoittaen kutakin kohdastansa, järkähtämättömästi noudattamalla järjestystä ja täyttämällä isänmaallisen velvollisuutensa, ponnistamaan kaikki voimansa kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana, jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole Suomen kansan elämässä ollut.
Helsingissä, 4 päivänä joulukuuta 1917.
Suomen Senaatti
--> | | |