LEIKKIKIELISTÄ
On arveltu, että puhutut leikkikielet ovat aikanaan syntyneet
salakielistä,jotka ovat olleet ulkopuolisille
käsittämättömiä. Salakieliä ovat käyttäneet kulkurit ja
ammattirikolliset ainakin keskiajalta lähtien.
Tunnetuin näistä on "kerjurin latina" eli Rotwelsch
ja ruotsin rotvälska. Kieli oli sekoitusta latinasta,
mustalaiskielestä ja muista sekalaisista lähteistä.
Vanhin tieto tästä kielestä on peräti vuodelta 1140.
Leikkikielissä käytetään yleiskielen sanoja,
joita muunnellaan lyhentelemällä, lisäämällä alku- tai
loppupäätteitä tai muilla tavoin. Yleensä lauseopillisia
muutoksia ei esiinny. Nykyisin leikkielet ovat yleensä
vain kouluikäisten huvittelua.
"Kerjurin latinaa" voi pitää eräänlaisena sosiaalisena
murteena, kuten slangiakin.
"Slangi vaatii syntyäkseen ryhmän,
jonka jäsenet haluavat, ainakin tiedottomasti,
edistää ryhmän yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta.
Slangi on ennen kaikkea sanastollinen käsite."
Tämä pätee kerjurin latinaan, samoin myös leikkikieliin.
Monasti leikkikielet ovat antaneet sanoja slangiin,
mm kontinkieli ja fikonkieli. Arvellaan mm. että fibeli ja
fiblu=omena, fiude=auto ja fillari=polkupyörä syntyneen
ruotsin "fikon" -leikkikielestä. Joitain leikkikieliä
ovat puhuneet myös aikuiset.
Leikkikielten ryhmittelyä
1. Sanan eteen tai perään liitesana
ja vaihdetaan alkutavut
Yleisiä, vanhoja, monissa maissa tunnettuja kieliä.
Kieliä nimitetään yleensä niissä käytetyn liitesanan mukaan.
Ja liitesanaa vaihtamalla saadaan synnytetyksi taas "uusi kieli".
 Konttikieli eli kontinkieli
Tullut Suomeen luultavasti lännestä, kielen kantasana "cant".
Laajalti tunnettu, mutta yleisempi Länsi-Suomessa kuin Itä-Suomessa.
Rakenne: "sana" = sana + kontti > konasantti.
"Koidanmentti kalakielisantti konontti konttikieli"
"Koletko tuntti koille mentti? Kolen tuntti."
**) Konamintti koinsöntti kokokontti komenanontti.
= Minä söin koko omenan.
¨
Kontinkieltä saadaan muodostettua suomesta vaihtamalla sanojen
alkuosia tietyn kantasanan kanssa ja laittamalla sanat peräkkäin.
Tässä lyhyesti kontinkielen muodostamisen säännöt,
käyttäen perinteistä kantasanaa "kontti" esimerkkinä:
Perustapaus: otetaan ensimmäinen konsonantti ja vokaali
muunnettavasta sanasta ja vaihdetaan ne.
hattu -> kottuhanttiJos alussa on useita konsonantteja,
vaihdetaan ne kaikki toiseen sanaan. Jos taas
sanan alussa ei ole konsonanttia, siirtyy toiseen sanaan
vain vokaali.
frakki -> kokkifrantti, ovi -> koviontti.
Jos ensimmäinen vokaali on pitkä (kaksi kertaa peräkkäin),
tulee myös sen korvaavasta vokaalista pitkä.
haamu -> koomuhantti.
Suomessa on kahdenlaisia vokaaleja: etuvokaaleja
(e, i, ä, y, ö) ja takavokaaleja (a, u, o).
Ns. vokaalisoinnun sääntö estää takavokaaleja a, u ja o
esiintymästä samassa sanassa niitä vastaavien
etuvokaalien ä, y ja ö kanssa samassa sanassa.
Tämä vaikuttaa kontinkielen muodostamiseen siten, että
jos sanan alkuun siirretäään vokaali a, u tai o,
on kaikki sanan loppuosassa esiintyvät ä:t, y:t ja ö:t
muutettava vastaaviksi takavokaaleiksi.
Ja toisinpäin.
E:t ja i:t ovat tässä suhteessa "neutraaleja" eivätkä muutu
tai aiheuta muutoksia.
köli -> koliköntti, äyskäri -> kouskariäntti
Lähde:http://www.hut.fi/~t106213/harjoitukset/
kierros_4/tehtava_3/dokumentit/Kontinkieli.html
Muuten. Jyväskylän Säynätsalossa on Kontinkieli -niminen katu!
Katso myös: Liitteet tämän lopun lopussa.
Muhkukieli
Muhku-kieli on Vaasa Oy:n kehittämä(?) ja käyttämä
mainoskieli. Se toimii vastaavasti kuin kontti-kieli.
Esim: kesä kontti > kosa kentti, meni kontti > koni mentti,
jo kontti > ko jontti. Myös risa-kieli.
Katso; keskustelu.plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/keskustel...
Vedekieli
Yleinen, etenkin Helsingissä 1950-luvulla.
Rakenne: "sana" = sana + vede > venasade.
"Veletko tude veille mede? - Velen tude."
Hade-kieli
"Haletkotude hanaside haille mede?"
Vis-kieli
Vis-liitesana pääsanan eteen.
Rakenne: "sana" = vis + sana = sasvina.
Vitikieli
Kolme eri nimeä: viti-, tivi- ja tiaisenkieli.
"Vinun miti vini miti vin oti virma joti"
Liitesana alkuun tai loppuun.
Risakieli eli risukieli
Mahdollisesti venäläistä alkuperää.
Yleinen koko maassa, mutta varsinkin Itä-Suomessa.
Rakenne: "sana" = sana + risa = rana + sisa > ranasisa.
**) Rinäsisä ristavasa riletosa riika-asa reitikkavisa.
= Sinä vasta olet aika veitikka.
Siansaksa
Seuraava sana liitesanana:
kahden perättäisen sanan ensitavut vaihdetaan.
Myös aikuiset puhuneet. Jo 1600-luvulla Ruotsissa.
Mahdollisesti syntynyt jo keskiajan luostarikouluissa.
**) Heiska lavonen keti verran kuolasuormaa sirven jävyitse.`
= Laiska hevonen veti kerran suolakuormaa järven sivuitse.
Nyt-kieli
Nyt-sana joka sanan eteen.
Kappelikieli
Liitesana sanan perässä.
Bongo-kieli
Rakenne: "salakieli" = salakieli + bongo > bolakieli sango.
Punkakieli
**) Pulettonka puummemanka purmahinanka puomensunka puumanka.
= Olet maamme armahin Suomenmaa.
- Raappakieli
**) Ränämiippa rasaanooppa rahuapuuppa räättäviippa räältäkiippä.
= Minä osaan puhua viittä kieltä.
Lekkerikieli
**) Leisin sokkeri leelelläni mikkeri lettä ekkeri levisitte käkkeri letsomassa kakkeri.
= Soisin mielelläni että kävisitte katsomassa.
2. Sanaan, tavuihin tai kirjaimiin lisätään äänne
tai muunnetaan jotenkin muuten.
O-kieli
Jokaisen tavun toinen kirjain o.
Hyvin moni oppinut tämän Astrid Lindgrenin kirjasta
"Kalle Mestarietsivä" / "Kalle Blomkvist".
Nimi myös ryövärikieli, kok-kieli,
ryövärien kieli, lol-lol-kieli, kokalooli-kieli ja
poppauskieli. Kaikkien konsonanttien perään o-kirjain
ja o:n perään o:ta edeltävä konsonantti, siis k > kok.
Kielestä on myös pari variaatiota.
Ver-kieli
Vanhimpia leikkikieliä. (Nimellä Aiverin kieli 1818, myös
siiverin kieli). Sen käytöstä on joskus jopa sakotettu.
Nykyään myös nimellä verikieli.
Sanan ensimmäisen tavun perään ver-liite.
"Tover Miver javer Mikver kover over vatver kaver rever taver".
**) Tuuver siiver vaaver miiver kaaver (tai:)
Tuuverleever siivernääver vaaver miivernuuver kaaversaaverniiver.
Tervervevertuverloveraver!
= Tule sinä vaan minun kanssani.
= Tervetuloa!
Her-kieli
Eli hernekieli, joka tavun eteen, väliin ja sanan loppuun her-liite.
Kieli tullut Suomeen Venäjältä.
**) Herkyrherlä hermihernä herpiheran hertuherlen.
Hermin hersan heret hermen herny herul.
= Kyllä minä pian tulen.
= Minä sanon että mennään nyt ulos.
Tavukieli
Sana jaetaan ainakin kolmeen tavuun, verbin eteen lauseen ensi sana,
mutta lyhyitä sanoja ei jaeta.
Pii- eli pipikieli
Joka sanan toiseksi tavuksi pi-liite.
Po-kieli
Jokaisen tavun eteen po-liite. Puhuttava nopeasti.
Rakenne: "sana" > posapona.
Skadi-kieli
"Minskädi menskädin uimskadiin".
Lyhennekieli
Käytetään vain sanojen alkutavuja.
Vedenkieli eli D-kieli
Ruotsin ruotsin platt tyskan tai pladevattydevyskan.
Suomen ruotsin hundtyska. "Adavauduvutodojadava" = autoja.
Linnunkieli
Tavuihin lisätään sv ja jokin vokaali, joka sama kuin tavun vokaali.
Höm-kieli
Rakenne: "sana" > hömsanahömna.
Siansaksa eli as-kieli
Jokaisen tavun eteen as-liite.
Rakenne: "sana" > assaasna.
Pongo-kieli
Rakenne: "sana" > sapongonapongo.
No-kieli
Jokaisen tavun väliin no-liite.
Rakenne: "sana" > sanona.
Tir-kieli
Jokaisen tavun eteen tir.
Rakenne: "sana" > tirsatirna.
I-kieli
Jokaisen kirjaimen perään lisätään i-liite.
Rakenne: "sana" > siainiai.
Viti-kieli
Jokaisen saanan alkuun ja loppuun liite viti.
Rakenne: "sana" = viti + sana + viti > vitisanaviti.
Tiaisen- (Tijaisen-) eli linnunkieli
Vanha kieli, K.A. Gottlundin teoksessa vuodelta 1818.
"Litivinnutivinkitivielitivi" (=linnunkieli).
**) Mitivitä sitivinä utivuutta titiviedät?
Kytivyllätivy mitivinnutivu titiviedätivän putivuhutiivuativa titiviativaistativa.
= Mitä sinä uutta tiedät?
= Kyllä minä tiedän puhua tiaista.
Vesikieli
Ensimmäisen tavun paikalle ve-liite.
Rakenne: "sana" > vena.
A-kieli
Joka vokaalin paikalle a-kirjain.
Ikä-käi-kieli
"Meikäidän koikäti" (= meidän koti).
Nahkakieli
Lisätään na-tavu ja siirretään kaksi viimeistä tavua sanan alkuun.
Mullikkakieli
Varpusenkieli
**) Lanaviiska henavivonen venävitikenaverran sonaviila
konaviirmaa jänävirven sinävivuitse.
= Laiska hevonen veti kerran suolakuormaa järven sivuitse.
Twist-kieli
Divä-dävä -kieli
Tintakieli
P-kieli / Pee-kieli **)
**) Mipinäpä käpävinpin eipeilenpen sipinupuapa katpatsopomaspassapa.
= Minä kävin eilen sinua katsomassa.
3. Sanan tavuluku säilyy,
mutta järjestys muuttuu
Vanha rengonkieli vaihteluineen: kielten nimiä mm:
rengonkieli, rennunkieli, rentukieli,
käännekieli, takaperoinen.
Kieli löytyy myös Renvallin ja Lönnrotin sanakirjasta.
- versio 1: sanat kirjaimittain lopusta alkuun, sana > anas.
- versio 2: sanat tavuttain lopusta alkuun, sana > nasa.
- veriso 3: sanan ensimmäinen tavu sanan loppuun, naseva > sevana.
Rengonkieli tunnetaan myös Ruotsissa ja Venäjällä.
"Loskuul häpy lava" (versio 2).
Leikkikielen oppiminen
Opitaan useimmiten ystäviltä, yleensä itseä vähän vanhemmalta.
Harvoin omilta vanhemmilta. Opitaan myös salaa kuuntelemalla.
Leikkikielen käyttö ja tehtävät
Leikkikieliä puhutaan pääosin 8-13 vuoden iässä.
Kielten käytön syitä ovat:
* itsetehostuksen tarve,
* tiettyyn ryhmään kuuluminen,
* toisten kiusoittelu,
* halu taitaa jotain, jota ei aikuiset osaa,
* osata puhua "vieraita kieliä".
Leikkikielten moninaisuus selittyy sillä,
että kun liian monet ymmärtävät "salakielen",
kieli ei ole enää salaisuus ja on keksittävä "uusi kieli".
Puhuminen lopetetaan "lapsellisena" ja
kun opittavaksi tulevat oikeat vieraat kielet.
Lähteet:
Mäntylä, Anna-Leena: "Vieltä kede", Tyyris tyllerö 3/1983 ja
Virtanen, Leea: "Antti pantti pakana", WSOY 1970.
TEOKSET
Juslenius, Daniel: "Suomen kielen sukulaisuudesta kreikan ja heprean kanssa"
1712.
Gottlund, K. A.: "De Proverbis Fennicis Disseratio"
Uppsala 1818.
* Ojansivu, H: "Suomen kielen tutkimuksen työmaalta 1", Jyväskylä 1916.
**) "Koululaisen muistikirja 1926-1927", toim, Karilas, Yrjö, WSOY, 192 s. Sisältää sivulla 141 12 leikkikieltä näytteineen.
* Virtanen, Leea: "Antti pantti pakana", WSOY 1970, 260 s, HKK lk 812, sivuilla 184-197.
* Virtanen, Leea: "Suomalainen kansanperinne", SKS, 2/1991, HKK 812, 319 s. sivuilla 218-(228)229)
* Mäntylä, Anna Leena: "Leikkikieli", pro seminaarityö, 1970,
Folkloristiikan laitos, puh 191 22 633 (Leena Miettinen).
* Virtanen, Leea: "Lastenperinne", HY:n Kansanrunoustieteen toimite 6, 1980/1984.
148 s., HKK lk 812 / ISDN 951-45-21159-5.
* Mäntylä, Anna Leena: "Vieltä kede", artikkeli Tyyris tyllerö -lehdessä 3/1983, ss 28-33.
LIITTEET:
Kontinkieliset syrjäytyvät
(KUOPIO/Jorma Vehnänen) - Demokratiapohjaisessa maassamme hyyssätään reilusti suomalaisia, somaleita ja saamelaisia. Jopa ruotsinkieliset saavat palvelua omalla kielellään mutta eräs, joskin pieni kieliryhmä on jäänyt yleisestä keskustelusta tyystin syrjään ja medioiden huomion ulkopuolelle. Kontinkieltä äidinkielenään puhuvien yhdistys Kopatellaanruntti kohdessäyntti haluaa valistustoiminnallaan helpottaa kontinkielisten asemaa. "Kontinkielisiä palveluja on vaikea, ellei jopa mahdotontakin saada maassamme. Ainoastaan Virroilla voi asioida kontinkieltä käyttäen sekä Kollapuntti -leipomossa että saman omistajan Koosselidintti -huoltoasemalla. Menepäs muualla maassamme asioimaan ihan tavallisilla ruokaostoksilla sanomalla esimerkiksi "Koluaisinhantti kohdenyntti kollonpuntti koskikentti koppanaakentti", niin sinulle naureskellaan ja pidetään mielisairaana, kaljat ainakin jää ostamatta. Kontinkielen käyttö äidinkielenä on kuitenkin puhtaasti fyysinen häiriö aivojen sähkökemiallisissa välittäjäaineissa, vaikkakin se usein sekoitetaan neuroosiin ja jopa skitsofreniaan", kertoo kontinkielisten yhdistyksen puheenjohtaja Markku "Korkkumantti" Jyvänen. Kontinkieliselle tuottaa usein lähes ylitsepääsemättömiä vaikeuksia täyttää kaavakkeita ja lottokuponkeja, joidenka sisältämä kansakunnan enemmistölle suunnattu kirjoitus on usein heille vaikeasti hahmoteltavissa. Kontinkielinen persoona näkee perussuomen töksähtelevänä ja rajoittuneena; kielen informaatiosisältö jää auttamatta vajaaksi ilman helposti tunnistettavia -ko etuliitteitä ja -ntti-päätteitä. Kaikesta huolimatta on Jyvänen luottavainen kontinkielen tulevaisuuden suhteen; presidentinvaalit ratkaisevat paljon ja tiettävästi sekä Kolluentti että Koottarintti hallitsevat kontinkielen ainakin välttävästi. Aiheesta myös teoksen "Kosiatantti kolviksisentti" julkaissut Jyvänen kertoo. "Koikkamontti kojantti koväthyntti koulutjontti!", haluaa sympaattinen "Korkkumantti" toivottaa lukijoillemme täten terävästi ennakoiden vuosittain maassamme vietettävää vapahtajamme syntymäjuhlaa.
Lähde: http://hiusverkko.net/9/koti2.htm#kontti
|