Stadin Slangi ry:n perustamis- ja alkuvaiheet
Stadin Slangi ry perustettiin 14.9.1995 Helsingin Työväentalolla ”Byggalla”. Idea oli muhinut jo 1990 luvun alusta alkaen Klaus ”Klaude” Bremerin ja Voitto ”Vode” Sulanderin välisissä puhelinkeskusteluissa. Stadissa on hämäläisillä, karjalaisilla, pohjalaisilla, savolaisilla jne omat yhdistyksensä, jotka vaalivat heidän synnyinseutunsa kieltä ja perinteitä täällä. Miksei myös stadilaisilla voisi olla oma yhdistys, joka vaalii stadilaisuutta? Varsinaiseen perustamiseen päästiin käsiksi, kun Työläisäitipatsastoimikunnan piirissä keksittiin järjestää varojen hankkimiseksi Helsingin puhekielen eli ”slangin skaboja”. Puuhamiehinä patsastoimikunnan taholta olivat Voitto ”Vode” Sulander ja Sulo ”Supa” Santanen sekä ”Kirstarin Jengi ry”. He keräsivät idealle vihkiytyneet Byggalle perustamista varten kasaan. Heidän mottonaan oli: ”Stadilaisen parasta kotiseututyötä on Stadin slangin vaaliminen”.
Ensimmäisen slangiskaban, jonka aiheena oli ”mutsi ja mä ennen skolea”, järjesti Työläisäitipatsastoimikunta Käpylän Työväentalossa 14.10.1994. Skaban lisäksi ohjelmaan kuului mm. jorot. Kilpailu sai niin suuren suosion, että suuri joukko yleisöä jäi ”Torpan” ulkopuolelle. Ekat skabat finnas Komulaisen Eikka.
Slangiskaboista oli mennyt tieto HTY:n toimitusjohtaja Esko Häsän korviin, joka kutsui pitämään seuraavat skabat Helsingin Työväentalon juhlasaliin, koska sinne mahtuu yleisöä huomattavasti enemmän. ”Talolle” sai järjestettyä myös brenkkutarjoilun. Seuraava skaba joroineen yms. järjestettiin sitten 24.3.1995, aiheena oli ”mutsi ja mä skoleaikana”. Nyt mahtui jo kaikki halukkaat sisään. Kolmannet slangiskabat joroineen yms. järjestettiin samassa mestassa 20.10.1995, aiheena oli ”mutsi ja mä studeeraus-, ruodis-, styylaus- ja jiftisaikana”. Nyt järjestäjäksi oli tullut patsastoimikunnan lisäksi Stadin Slangi ry. Yleisömenestys oli taattu tälläkin kertaa.
Perustavassa kokouksessa valittiin yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi Voitto ”Vode” Sulander, varapuheenjohtajaksi Klaus ”Klaude” Bremer, sihteeriksi Paavo ”Papu” Nenonen, jäseniksi Heikki ”Heka” Paunonen ja Sulo ”Supa” Santanen sekä varajäseniksi Atte ”Fogeli” Lintuniemi ja Leo ”Leka” Nummela. Yhdistyksen ensimmäiseksi talouden- ja jäsenrekisterinhoitajaksi valittiin Sulo Santanen. Silloisissa yhdistyksen säännöissä sanottiin mm.: ”Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen”. Myöhemmin yhdistyksen sääntöjä uudistettaessa muutettiin ko. kohta muotoon: ”Yhdistys taltioi, tutkii ja vaalii Stadin slangia sekä helsinkiläisten leikki-, harrastus- ja kulttuuriperintöä”.
Yhdistys on vuodesta 1996 lähtien nimennyt vuosittain ansioituneiden helsinkiläisten keskuudesta ”Stadin friidun ja kundin”. Nimitykset julkistetaan Helsinkipäivänä 12.6. Esplanaadin lavalla. Ensimmäiset friidu ja kundi olivat ylipormestarit Eva-Riitta Siitonen ja Kari Rahkamo.
Yhdistys on myös julkaissut vuodesta 1996 alkaen neljä kertaa vuodessa ilmestyvää kulttuuriperinnelehti Tsilaria. Tsilari tulee sanoista ”till säljaren”, joka tarkoitti aikoinaan lehden tai sähkösanoman myyjän saamaa yhtä kappaletta itselleen ja sen myyntituloa työpalkaksi. Lehti oli vuodesta 1996 vuoteen 2001 tabloidikokoinen ja muuttui vuoden 2002 alusta aikakauslehti tyyppiseksi. Ensimmäinen päätoimittaja oli entinen Helsingin Sanomain urheilutoimituksen päällikkö Voitto Sulander. Lehtemme on vapaa forum jäsenistölle sekä muille Stadin historian ja slangin ystäville. Tsilarin toimituskunta toimittaa ja julkaisee lehteä päätoimittajan apuna.
Jäsenmäärän jatkuvan kasvun vuoksi erotettiin talouden- ja jäsenrekisterinhoitajan tehtävät toisistaan. Jäsenrekisterinhoitajaksi kutsuttiin keväällä 1997 Arno ”Arska” Soisalo. Samalla siirryttiin silloisen Postipankki Oyj:n jäsenmaksujärjestelmän käyttäjäksi. Järjestelmä vaati mm. päivityksien hoitoa varten kotiin PC:n. Sulo Santanen luopui taloudenhoitajan tehtävästä kevättalvella 1998 ja hänen tilalleen kutsuttiin Fjalar ”Fjalle” Åsten. Tuhannen jäsenen raja rikkoontui joulukuussa 1999 ja tuhannes jäsen oli Tuula Alanko.
Jugend-salissa järjestettiin 9.12.1997-18.1.1998 näyttely ”Niin gimis on Stadi”. Sen oli suunnitellut sisustusarkkitehti Torsten ”Totte” Laakso ja se pystytettiin talkoovoimin. Näyttelyn avasi kulttuuriministeri Claes Andersson. Sinne oli kerätty vanhoja fotoja Stadista, slangilla skrivattuja kniigoja sekä erilaisia esineitä, joilla brassattiin aikoinaan. Sen teatterissa esitettiin Veikko Itkosen ja Veikko Laihasen vanhoja lyhytfilmejä Stadista. Sinne oli bygattu mm. snadi hiekkakentsu, jolla pidettiin skrubuskaboja. Salissa oli myös mikro, jonka avulla kävijät saattoivat testata slangitaitojaan. Testistä sai spettarin. Näyttelyssä pidettiin esitelmiä Stadista, stadilaisuudesta ja haastateltiin eri kulttuurivaikuttajia. Siellä kävi esiintymässä helsinkiläisiä muusikoita ja taiteilijoita. Näyttely saavutti Jugend-salin kaikkien aikojen yleisöennätyksen 26 584 kävijää.
Talvella 1998 yhdistys vuokrasi Hämeentie 67:ssä entisen Finnairin Pallon käytössä olleen liikehuoneiston toimistokseen. Ennen oman toimiston saamista pidettiin hallituksen kokoukset eduskuntatalossa tai Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen toimistossa Topeliuksenkadulla. Toimisto oli alkuaikoina taloudenhoitaja Sulo Santasen salkussa. Taloudenhoitaja ja jäsenrekisterinhoitaja pitivät palavereitaan ennen omaa toimistoa promoottori Jari Yletyisen byroossa Mannerheimintiellä Kisahallia vastapäätä.
Syksyllä 1998 ostettiin Hämeentieltä samasta kiinteistöstä viereinen liikehuoneisto toimisto- ja kokoustilaksi.
Puheenjohtaja Klaus Bremerin aloitteesta järjestettiin elokuussa 1999 ensimmäiset ”Perinnepäivät” Töölönlahden rantsussa. Siellä skabattiin vanhoissa stadilaisten lajeissa kuten: ”skrubussa, naruhyppelyssä, paperilennokkien lennätyksessä, jne”. Muina lajeina oli mm. Töölönlahden poikkiuinti Linnunlaulun bärtseille ja takaisin, neppisskaba. Perinnepäiviä on järjestetty vuosittain siitä lähtien. Kilpailulajit ovat vaihdelleet vuosittain. Perinnepäivien järjestämistä varten on vuosittain perustettu toimikunta.
Stadin Slangi anoi sosiaalityöntekijä Veikko Hurstille sosiaalineuvoksen arvonimeä vuonna 1999. Arvonimi myönnettiin talvella 2000. Arvonimeen liittyvän Tasavallan presidentin avoimen kirjeen luovutti puheenjohtaja Klaus Bremer hänelle Perinnepäivillä 17.8.2000 Töölönlahden rannassa.
Yhdistyksessä toimii erilaisia toimikuntia hallituksen apuna.
Huvitoimikunta järjestää slangi-iltoja, tansseja sekä retkiä Helsingin lähiympäristöön. ”Stadisuunnistusskaboja” järjestetään vuosittain keväällä ja kohteeksi valitaan joku sopiva kaupunginosa.
Kulttuurijengi järjestää ”slangiskaboja” mm. koululaisille ja kerää heiltä uusinta slangisanastoa. Sen edeltäjä alkuaikoina oli koulutoimikunta.
Matkaklubi järjestää ryhmä- ja seuramatkoja ”lähi-itään” sekä Keski-Eurooppaan jäsenistölle perheineen ja heidän ystävilleen.
Yhdistyksellä on myös stipendirahasto, josta voidaan jakaa stipendejä mm. ansioituneille slanginharrastajille.
Arno ”Arska” Soisalo