Stadin lokit

 Marinus (merilokki, Larus marinus)

Bulein. mustaselkäinen, punaharmaat ketarat, jaagaa aika vildesti muit poikasii, suhteellisen ujo, mut kunkku pesimäluodoilla. Ei bygaa pesii viel Stadin katoille – toisin ku nää seuraavat kolme:

 

Argari (harmaalokki, Larus argentatus)

Harmaaselkä, iso, keltainen ööga, buli nokka, jossa punainen pilkku, luisu otsa: aika häijyn näköinen (mut kookas ja komee, niinku bögeis pamistaan!). Rulaa Stadin edustalla, hyödyntää ihmisten tarjoamat mahikset niin, et on sysänny useist mestoist muut fogut. Tortsan kunkku. Skruudaa himapitskul naapurien skidejä ja syventää siten selkäloksun ahdinkoa. Ämmässuolla biojäte maistuu! Kaatopaikoil näit loksui jaagataan vek – just ton selkälokkipopulan seivaamiseks. Harmaalokin pesintä onnaa kliffasti – toisin ku kala- ja selkälokin. Jeesii harmaaloksujen vähentämiseks ei kyl kaivata.

 

Fuskari (selkälokki, Larus fuscus)

ei fuskaa, nimi tulee selän väristä. Mustaselkäinen ku merilokki, harmaaloksun kokoinen, keltaset klabbit. Flyttaa trooppiseen  Afrikkaan, saa sielt kait myrkkyi kroppaansa. Jos safkaa piisaa, myrkyt ei estä lisääntymistä. Jos safkaa vähän, pesintä häiriintyy ku skidit sairastuu. Virkuimmat beibet joutuu harmaa- lokkien munnariin. Vaarantunut laji – syytä seivaa.

 

Kalis (kalalokki Larus canus)

klaaraa paremmin. Harmaaselkäinen, argaria snadimpi, mustasilmäinen, kiltin näkönen. Skidei saaristos vähä, katoilla enempi. skidien landattua emot säikyttelee ihmisii huutamalla ja flygaamalla korvanjuurest, ei noki. Katolla kuoriutunut kalis pesii ite 3 v. päästä – varmaanki katolla. Kattopesintää voi hindraa esmes verkoilla. Jos puuhat ehtii munintaan, ei niit saa tuhoo ilman spesulupaa.

 

Ridari (naurulokki Larus ridibundus)

tsennaa helpoiten tummanruskeest boltsist ja raakkuvast äänest. snadimpi ku edelliset. Stadis edelleen runsas – huhtikuinen kevääntuoja. Pöndelt melkein delannu vek. Suomenojalla liikkuu etelä-Suomen buleimpii jengejä. Oli joskus Gammelin yleisin, mut enää ei kyl häärää siellä.

 

Onks lokit nastoi?

On ne. Skrodei, eloisii, fiksui ja lisäks viel uskollisia puolisoita ja vastuullisia vanhempia. Hei oho!

Ne on kans terveysslurkkeja. Ja kliffempi slepattu tsiegura lokin kidassa ku rotan hampaissa, eiks je?

Sorsien ja muiden fogeleiden pesintä onnaa lokkiyhdyskunnissa parhaiten, koska loksut flaidaa vihollisii vastaan. Osan biffaamastaan syddistä lokit voi kyl laskuttaa myöhemmin takas skruudaamalla toisten skidei. Mut naurulokkijengit on faktasti hyödyllisii riistafoguille.

 

Mitä haittaa loksuist voi olla?

Harmaalokin ruletus haittaa muita foguja. Ja skidejään puolustava lokki voi olla pelottava. Lokit skeidaa rakenteisiin ja esineisiin, kuten rakkaimpiin lemmikkeihimme fiudeihin. Voi hemputti hei. On myös tautiriski: lokit voi skjutsaa fisutautei, mut ihmisten suhteen juitsu on teoreettinen. ei oo näyttöö siitä, että Suomessa olis tarttunut jokin tauti lokista ihmiseen.

Mut hei, kaikkihan tän bonjaa: loksut kuuluu satamastadiin.

Tsiigaile  foguja – ne on haadei tyyppei!
Raimo Pakarinen
ympäristötsekkaaja
Luontodatasysteemin ylläpitäjä

Stadin ympäristökeskus