Roskat rodeen tai kiertoon

Srivannu Julle Tuuliainen

Bamlataa täl kertaa tost roskaamisest. Kui mäntin näköst seon ku nurtsit ja pudet kukkii jotai käärepaprui. Miks sit roskataa? Syy lienee lähinnä laiskuus. On roudattu mestoille ne papruihin pakatut safkat, mut ei jakseta roudaa niit paprui enää vek. Okei, jos ne kääreet on inest jollai lail tahrasii, ni sit niiden kuskaaminen sisällön kans on iisimpää ku ilman. Eli rodei sais olla useempii. Mut vois noit syit kelaa muutenki, iha uudeltki kantilt. Siit ei koskaa bamlata, et esmes mä ainaki skidin diggasin blåsikses pyörivii värikkäit käärepaprui. Must ne koristi maisemaa. Samallai ehkä ny kelaa noi, joiden mielest iso, yksvärine seinätila pitää mieluummin koristella sit vaik töhrimäl. Et liian paljon yht värii yhes mestas alkaa masentaa niit. No, tätä ei oo kukaa uskaltanu sanoo enne, mut mä sanon: Mun öögat lepää paremmi ytenäises harmaas seinäs ku töhritys. Vaik voitasha niit tietenki koristella taiteelki. Joku sotkettu tägi ei vaa must oo taidetta. Seon vandalismii.

Mut palataa siihe roskaamisee. Et ku siit paasataa, ni pitäskö tutustuu sen syihi paremmi? Yks hyvä syy on tietenki, et ihmine vaa ei nuoren ota paljoo vastuuta. Jos mäki nuoren stikkasin paprut olan yli, ni nyt gamlampan mä yritä plokkaa ainaki yhen roskan päiväs. Ja plokkaan enemmänki, jos siit saa viel hynää. Eli jos mäon matkal himaan päin, ni kyl kaikki panttitölkit ja –flaskat lähtee megee. Ja buiduu päi mennes mä plokkaan pantittomatki tölkit, ku ne kerran menee niist koneist läpi.

Mua kiinnostaa laki jostai julkijuopottelust yhtä vähä ku nykyää koko brena. Mut jos mä ny kerran vuodes dokaan yhen tölkin bissee tai sidukkaa yleisel paikal, ku buidut on poses, ni mä pyrin jättää sen tyhjän siihen buidun dörtsin vieree. Voi sit aamun eka poka roudaa sen siit koneesee.

Siispä roskaajist pahimpii must on noi, joil on joku tarve ruttaa ne panttitölkit, ettei vaa kukaa sais plokkaa niit fyrkan takii. Tosi pipii, hei! No, saa ne kyl oiottuu, jos niihi työntää jonku metallitsepan, ku nykykoneet lesaa ne viivakoodit aika hyvi. Tokan palkinnon ympäristövandalismist mä ojennan sit noille, jotka roudaa niit panttiflaskoi rodee! Et mitä ne oikei funtsii, ja kummal pääl? Onks siin ny sellane perisuomalainen jupina, et mieluummi rodee, ku kellekkää mitää ilmaseks? Vähä sama ku jotkut roudaa lodjukaupal skidien kledjui rodee sen sijaa, et antas ne hyväntekeväisyytee. Mäen ikinä stikkaa rodee mitää sellast, minkä joku muu vois huolii ilmasekski. Hei haloo! Niis tölkeis lesaa ”pantti pant” kahel kielel ja kaikki tsennaa, et noist bisse- ja limuflaskoist saa fygee joka buidus. Nehä o aiva ihanteellisii roskii, ku niit voi tosiaa stikkaa nurtsille, jost joku kyl plokkaa ne koht – ja viel iha mielellää! Mut mitä tulee niihi mäyriksen nahkoihi, ni ne voisitte kyl ite roudaa siit vek. Samoi ne s-tanan sipsipussit. Jos mä oisin diktaattori, ni noille mäyriksille kehitettäs sellaset nahat, et niit vois uusiokäyttää ja niis ois pantti. Kilden festareil niis nahoiski on ollu pantti jo vuosikymmenii. Ja jos mä oisin diktaattori, ni lasin rikkomisest pudeihi, kartsalle ja kaltsille tulis iha oikeet sanktiot. Se nimittäi on toisten, niinku fillaristien, skidien ja dogien kannalt vaarallist puuhaa. Samoi ne, jotka jättäs jotai ruoantähteisii muovipussei ulos, joutus vastaamaa eläinsuojelurikoksest, koska siit siin on kyse. Edelliset pantas siivoo lasiroskii ja jälkimmäiset hoitaa ihmise takii kärsivii luonno eläimii. Ja töhrijät sais tvettaa seinii, tokast kerrast alkaen kameroiden edes, ilma hupparei ja aurinkolasei.

Roskaamisen syyt on tietenki usein myös perhees. Jos fossiileil on korvien välis pelkkää ilmaa, ni mitä muut niide skideil siel sit on? Kerran tos Kantsus tuli vastaa sellane kaksraitaverkkarileijonakaulakoruperhe ja skruudas pizzaa dallatessaa, mutsi, faija ja joku 10-vuotias kundi. Ja se pizzalodju putos just siihe kohtaa, mis se vika pizzasiivu otettii handuu. Mun oli pakko huutaa perää, et hei, teilt putos jotai. Ne vastas vaa, et ei ku se oli roska. Mä sit huusin, et no mäpäs lyftaan sen sit rodee! Tavalliselle ihmiselle ton pitäs olla aika nolo paikka, mut mitä noi siit mun ebailust piittaa? Ja mitä niiden skidikää ikinä oppii piittaa?

Nykyää jengi duunaa turistimatkoi iha toisel lail ku viel parikyt vuotta sit. Melkei jokaine on nähny niit mait, mis kaikki puunoksat on koristeltu muovipusseil ku joulukuuset ja mis niit muovipussei flygaa ilmas blåsiksen messis, kunnes ne sit pakkautuu joihinki nurkkii ja alkaa jo tukkii sadevesiviemäreit. Seon meist kaikist kii, et halutaaks me levaa tollai vai tällai? No, tääl on onneks hyvä puhtaanapito, mut seki bungaa fygee. Tietenki tollaset ongelmatapaukset, jotka ei bungaa veroikaa ja vähät välittää mistää muustkaa, on just niit kaikkei alttiimpii roskan kylväjii. Mut yritetää me muut olla skarpimpii, samal ku siivotaa niiden jälkii. Seon osa huoltosuhdetta.

 

Julle Tuuliainen